Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Eduskunnalle U-kirjelmä komission esityksestä uudeksi LULUCF-asetukseksi

Maa- ja metsätalousministeriö
30.9.2021 14.48
Tiedote
Valtioneuvoston tunnuskuva EU:n 55-ilmastopaketille

Valtioneuvosto toimitti 30.9.2021 eduskunnalle U-kirjelmän Euroopan komission ehdotuksesta uudeksi maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsiä koskevaksi LULUCF-asetukseksi. Ehdotuksen tavoitteena on maankäyttösektorin yhdistäminen tiiviimmin EU:n ilmastopolitiikan kehykseen, laskennan yksinkertaistaminen ja raportointitaakan vähentäminen.

LULUCF-asetuksen tavoitteena on ohjata jäsenmaita vahvistamaan hiilinielujaan ja vähentämään maankäyttösektorin päästöjä. Metsät ja maaperä ovat ilmastonmuutoksen hillinnässä tärkeässä roolissa, koska ne ovat tällä hetkellä ainoat vaikuttavat keinot sitoa ja varastoida hiiltä ilmakehästä.

Ehdotus uudeksi LULUCF-asetukseksi sisältyy Euroopan komission heinäkuussa julkaisemaan laajaan ilmasto- ja energiapakettiin (ns. 55-valmiuspaketti). Maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden saavuttamista arvioitaisiin ehdotuksen mukaan vuodesta 2026 alkaen aiempaa enemmän sektorin todellisten päästöjen ja nielujen pohjalta nykyisten monimutkaisten laskentasääntöjen sijaan. Asetuksen soveltamisaikaa laajennettaisiin samalla vuosista 2021–2030 vuosiin 2021–2035.

Asetuksen toimeenpano jakautuisi viisivuotiskausiin

LULUCF-asetuksen toteutus on jaettu esityksessä kolmeen viisivuotiskauteen: 2021–2025, 2026–2030 ja 2031–2035.

Kaudella 2021–2025 pysyttäisiin vielä nykyisen LULUCF-asetuksen mukaisessa laskentajärjestelmässä, ja Suomella olisi tällä kaudella käytettävissään viiden miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin (Mt CO2 ekv) suuruinen erillisjousto. Kaudella 2026–2030 tarkastelua yksinkertaistettaisiin, ja se pohjautuisi todellisiin raportoituihin kasvihuonekaasutietoihin.

Kokonaan uutta esityksessä on jäsenmaille yhteisesti asetettava velvoite: EU-maiden tulisi sitoutua poistamaan maankäyttösektorilla ilmakehästä yhteensä -310 Mt CO2 ekv vuonna 2030. Suomen osuus tästä yhteisestä tavoitteesta olisi -17,8 Mt CO2 ekv. Esimerkiksi vuosina 2016–2018 EU-maiden yhteenlaskettu maankäyttösektorin nettonielu oli vertailun vuoksi keskimäärin noin -268 Mt CO2 ekv ja Suomen maankäyttösektorin keskimäärin -13,6 Mt CO2 ekv. Vuosien 2026–2029 tavoitepolku asetettaisiin myöhemmin.

Vuodesta 2031 alkaen maankäyttösektorin päästöihin laskettaisiin mukaan myös ne maatalouden päästöt, jotka nykyisin lasketaan osaksi taakanjakosektoria. Tavoitteena olisi muodostaa uusi AFOLU-niminen kokonaisuus, jossa olisivat mukana kaikki maatalouden, metsätalouden ja muun maankäytön päästöt ja nielut. AFOLU-sektorin tulisi ehdotuksen mukaan olla hiilineutraali vuonna 2035.

Ehdotuksen käsittely on jo käynnistynyt EU-neuvoston työryhmässä, ja maatalous- ja kalastusneuvosto käy asiasta keskustelua 11.–12.10. järjestettävässä kokouksessa. Ehdotuksen käsittely EU:n toimielimissä tulee alustavan arvion mukaan kestämään vähintään vuoden.

U-kirjelmä laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Kirjelmässä esitetään kuvaus EU-ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä sekä valtioneuvoston kanta asiaan. 

EU on uuden ilmastolain myötä sitoutunut vähentämään päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä sekä saavuttamaan ilmastoneutraaliuden EU-tasolla vuoteen 2050 mennessä. EU:n ilmastopaketti (ns. 55-valmiuspaketti) sisältää 12 lainsäädäntöehdotusta, joiden avulla päästövähennystavoite pannaan toimeen. Ehdotukset koskevat mm. päästökaupan uudistamista ja laajentamista, maiden välistä taakanjakoa, maankäyttösektorin (LULUCF) roolia, autojen CO2-päästörajoja, hiilirajamekanismia, energiaverotusta, energiatehokkuutta sekä uusiutuvaa energiaa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: luonnonvaraneuvos Heikki Granholm, p. 029 516 2130 ja johtava asiantuntija Lotta Heikkonen, p. 029 516 2074. Sähköpostit muotoa [email protected]
 

Luonto ja ilmasto Metsät Ruoka ja maatalous