Energiapuutuki parantaa pienpuun korjuun kannattavuutta
Selvityksen mukaan kestävän metsätalouden rahoituslain tuki energiapuun korjuuseen, metsäkuljetukseen ja haketukseen parantaa merkittävästi pienpuun korjuun kannattavuutta. Lisäksi se edistää energiatuotannon, metsätalouden ja -teollisuuden toimintaa. Maa- ja metsätalousministeriön teettämän selvityksen metsäenergiasta laati Pöyry Forest Industry Consulting Oy. Selvitys on osa kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoa.
Energiapuutuen hyöty jakaantuu tuotantoketjun eri osiin. Tuki ei ole päällekkäinen tukimuoto EU:n laitoskohtaisen päästökaupan kanssa. Tuen vaikutus pienpuuhakkeen kokonaiskäyttöön on kuitenkin ollut melko vähäinen. Energiapuun tukimuotoja tulisi kehittää yhdessä energiapuun mittausmenetelmien ja -käytäntöjen kanssa.
Vuonna 2005 metsähaketta käytettiin Suomessa 3 miljoonaa kiintokuutiometriä. Metsähakkeen käyttö on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti pääasiassa hakkuutähdehakkeen tuotannon kasvun seurauksena. Pienpuuhakkeen käytön kasvua ovat rajoittaneet korjuun korkeat kustannukset. Kansallisen metsäohjelman tavoite lisätä metsähakkeen käyttöä vuoteen 2010 mennessä noin 5 miljoonalla kiintokuutiometrillä näyttää toteutuvan.
Vuoden 2005 alussa alkanut EU:n päästökauppa parantaa metsähakkeen kilpailukykyä siihen kuuluvissa laitoksissa. Pienissä päästökaupan ulkopuolisissa laitoksissa päästökaupalla ei ole suoraa vaikutusta polttoainekustannuksiin. Metsähake on kilpailukykyisin polttoaine päästökauppaan kuuluvissa laitoksissa jo melko alhaisilla päästöoikeuksien hinnoilla. Päästökaupan ulkopuolisissa, pääosin pienissä lämpölaitoksissa turve on kilpailukykyisin polttoaine nykyisellä metsähakkeen hinnalla.
Metsähakkeen tuotantopotentiaali nelinkertainen
Mikäli metsähakkeen kysyntä lisääntyy voimakkaasti esimerkiksi öljyn hinnan nousun vuoksi, metsähakkeen tuotantoa on mahdollista kasvattaa yli kaksinkertaiseksi ilman erityisiä investointeja. Metsähakkeen teknis-taloudelliseksi tuotantopotentiaaliksi on arvioitu noin 12 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Metsähakkeen käyttö- ja korjuupotentiaalissa on kuitenkin huomattavia alueellisia eroja.
Hallitus linjasi vuonna 2005 laatimassaan energia- ja ilmastostrategiassa, että pienpuuhakkeen käytön tukemista tulee jatkaa ainakin Kioton sopimuksen kaudella vuosina 2008 - 2012. Tuen avulla ohjataan yksityismetsistä energiatuotantoon sellainen puu, joka ei ole käytettävissä teollisuuden raaka-aineena eikä ohjaudu markkinavetoisesti energiakäyttöön.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen, (09) 1605 52415, 040 751 8436
Ympäristöylitarkastaja Heikki Granholm (09) 1605 2431, 0400 774 298
Lisätietoja selvityksestä:
Johtaja Petri Vasara, Pöyry Forest Industry Consulting Oy, (09) 8947 2611, 040 500 9553