Ensimmäinen kattava strategia-analyysi suomalaisesta viljasektorista valmistunut
Tuotannon tehokkuuden lisääminen, laadun parantaminen ja markkinointiin panostaminen ovat keinoja, joilla suomalainen viljasektori pärjää myös uudessa markkinatilanteessa. Näin arvioidaan vilja-alan yhteistyöryhmän yhdessä MTT:n kanssa tekemässä selvityksessä, joka julkaistiin tänään Helsingissä. Kyseessä on ensimmäinen perusteellinen analyysi koko tuotantosektorista. Selvitys perustuu vilja-alan toimijoiden haastatteluihin.
Kahden viime vuoden aikana vilja-alan toimintaympäristö on muuttunut olennaisesti. Viime syksyn viljan hintojen nousu korosti markkinavoimien merkitystä ja politiikan ohjaava rooli on heikentynyt entisestään. Toisaalta viljan kysyntä-tarjonta -tilanne muuttui selvästi syksyllä 2007, kun maailman viljavarastot vähenivät ja ruoan kysyntä kasvoi.
Suomessa viljan kokonaiskulutus ylitti 80 kiloa henkeä kohti viime vuonna. Kasvua edellisvuoteen oli lähes kaksi prosenttia. Tänä vuonna kulutuksen kasvun odotetaan jatkuvan prosentin vuosivauhtia, vaikka viljan hinta on korkealla ja viljatuotteet ovat kallistuneet. Suomalaiset syövät entistä enemmän ruista ja kauraa. Vehnää kulutetaan hieman vähemmän kuin ennen, vaikka se onkin edelleen suurin leipäviljamme. Kuluttajat ovat paremmin tietoisia viljan terveysvaikutuksista ja suuntautuvat terveellisempiin viljatuotteisiin. Selvityksessä varsinkin täysjyvätuotteiden arvioidaan antavan viljan kulutukselle uuden sysäyksen tulevina vuosina. Vuoteen 2018 viljan kokonaiskulutuksen ennustetaan yltävän 89 kiloon.
Kaksi vuotta sitten kotimaisen viljaketjun yhteistyönä laaditun kansallisen viljastrategian toteutumista arvioidaan nyt ensimmäistä kertaa. Strategia sisältää alan ennusteita kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Viljan kulutusennusteet pitävät edelleen paikkansa. Viljantuotannon, ulkomaankaupan ja teollisuuskäytön ennusteita on oikaistu ylöspäin kahden viime vuoden perusteella, mutta bioenergiatavoitteista on luovuttu. Kotimaan ja ulkomaan kasvanut ruoka- ja rehukysyntä nostaa Suomen viljantuotannon pysyvästi neljän miljoonan tonnin tasoon, mihin kansallisessa viljastrategiassa kaksi vuotta sitten odotettiin päästävän vain peltobioenergian turvin.
Strategiaraportin mukaan kymmenen vuoden aikavälillä vehnää, ohraa ja kauraa on tarjolla runsaasti yli kotimaan tarpeen. Sen sijaan rukiin ja öljykasvien heikon omavaraisuuden nostaminen luo suuria haasteita. Tänä vuonna kotimaan tuotanto kattaa rukiin tarpeista 57 prosenttia ja rypsin ja rapsin tarpeista vain kolmanneksen alentuneen viljelyhalukkuuden ja huonon sään takia.
Viime syksystä jatkunut hintamyllerrys on pakottanut viljaketjun toimijat arvioimaan kaupankäynti- ja sopimuskäytäntöjään olennaisesti. Vaikka viljan hinta ei tänä vuonna ylläkään viimevuotiselle tasolle, se pysyy korkeampana kuin aiemmin. Viljan hintaan on myös odotettavissa entistä rajumpia heilahduksia. Teollisuuden ja vähittäiskaupan väliset pitkäjänteiset toimitussopimukset joudutaan tarkistamaan aiempaa tiheämmin.
Viljastrategian tavoitteena on, että viljaketjun jokaisen osan toiminta on kannattavaa. Viljaketjussa ei saisi olla heikkoja osia, koska eri osat ovat tiiviissä kytköksissä toisiinsa. Riittävä ja laadukas kotimainen raaka-aine on Suomen vilja- ja öljykasviketjujen kannattavan toiminnan perusedellytys.
Viljatilojen kannattavuus vajosi maatalouden tuotantosuunnista heikoimmaksi 2000-luvulla ja oli alimmillaan vuonna 2005, jolloin kannattavuuskerroin oli 0,25 ja kokonaispääoman
tuottoprosentti negatiivinen, -3 prosenttia. Tämän jälkeen kerroin nousi viljan hinnan voimakkaan nousun vuoksi aina vuoden 2007 huippuarvoon 0,83:een ja kokonaispääoman tuotto 3,4 prosenttiin. Tällöin viljatilojen kannattavuus oli tuotantosuunnista paras. Vuodelle 2008 tehdyssä ennusteessa kannattavuuskerroin laskee 0,44:ään ja kokonaispääoman tuottoprosentti nollaan. Viljatilojen kannattavuus jää siltikin lypsykarjatalouden kanssa tuotantosuunnista parhaimmaksi, koska myös muiden tuotantosuuntien kannattavuus heikentyy tuotantopanosten hinnannousujen seurauksena.
Vilja-alan yhteistyöryhmä on vilja-alalla toimivien yritysten, yhdistysten ja valtion yhteinen toimielin, joka kattaa koko suomalaisen viljaketjun kasvinjalostuksesta viljakauppaan. Ryhmän tavoitteena on parantaa suomalaisen viljaketjun kilpailukykyä ja toimivuutta kansallisen viljastrategian avulla.
Lisätietoja:
Vilja-alan yhteistyöryhmän pääsihteeri, kaupallinen neuvos Seppo Koivula, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 1605 2698 tai 040 541 8735,
vanhempi tutkija Csaba Jansik, MTT taloustutkimus, p. 044 0919680
laskentatoimen päällikkö Arto Latukka, MTT taloustutkimus, p. 0400 752 010
