EU:n maatalousministerit: metsäasioissa kunnioitettava kansallista päätäntävaltaa
EU:n maatalous- ja kalastusministerit kokoontuivat Luxemburgissa 11.-12. lokakuuta. Asialistalla oli monta ajankohtaista keskustelua niin metsätaloudesta kuin maatalouspolitiikasta. Neuvosto päätti myös Itämeren kalastuskiintiöistä. Kalastuskiintiöitä koskevasta päätöksestä tietoa MMM:n toisesta tiedotteesta (alla). Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Ministerit keskustelivat EU:n uudesta vuoteen 2030 ulottuvasta metsästrategiasta. Jäsenvaltiot korostivat kansallista päätäntävaltaa metsiin liittyen, paikallisten ratkaisujen ja olemassa olevien kansallisten strategioiden ja metsäinventointien merkitystä sekä FOREST EUROPE metsäministeriprosessin tekemää pitkäjänteistä työtä kestävän metsätalouden kriteereihin ja indikaattoreihin liittyen.
”Metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätäntävaltaan, ja tästä tulee pitää kiinni tulevien aloitteiden valmistelussa. Meillä on pitkät perinteet metsien seurannassa, ja jäsenmaiden välistä yhteistyötä tiedon harmonisoimiseksi tulee jatkaa. Kynnysarvoista tulee voida päättää kansallisella tasolla”, ministeri Jari Leppä painotti.
Ministerit keskustelivat 55-valmiuspaketin vaikutuksista ja haasteista maa- ja metsätalouteen. Merkittävimpinä komission ehdotuksista nostettiin esiin LULUCF-asetus, taakanjaon asetus sekä uusiutuvan energian direktiivi.
”EU:n kiristyvä päästövähennystavoite maataloudelle on haastava, ottaen huomioon ruuantuotannon heikon kannattavuuden. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat peräisin hajanaisista, biologisista päästölähteistä, joita on vaikeampi hallita kuin monen muun sektorin päästöjä. Tärkeää on löytää kustannustehokkaita toimia päästöjen vähentämiseksi.
Maankäyttösektorin päästöjen vähentämistoimet voivat olla erilaisiin viljelymenetelmiin ja –teknologioihin liittyviä ratkaisuja, joilla edistetään hiilen sitomista, hiilivarastojen kasvattamista ja ylläpitämistä”, ministeri Leppä totesi neuvoston keskustelussa.
Ministerit keskustelivat myös kansallisten CAP-suunnitelmien laadinnan tilanteesta. Suunnitelmien laadinta on hyvässä vauhdissa monessa jäsenvaltioissa, mutta vuodenvaihteen 2021-2022 määräaika suunnitelmien toimittamiselle komissioon on monen jäsenvaltion mielestä haastava. Tiukasta aikataulusta huolimatta jäsenvaltiot ovat konsultoineet sidosryhmiä laajasti ja arvelivat, että toimitus onnistuu aikataulussa.
”Suomessa sidosryhmät ovat olleet laajasti mukana alusta alkaen CAP-suunnitelman valmistelussa. Kaiken kaikkiaan tuhannet ihmiset - maatalousyrittäjät, sidosryhmien edustajat ja maaseudun toimijat - ovat osallistuneet Suomen CAP-suunnitelman valmisteluun”, Leppä sanoi neuvoston keskustelussa.
Neuvostossa keskusteltiin myös sianlihamarkkinoiden vaikeasta tilanteesta. Vientikysynnän väheneminen, afrikkalainen sikarutto ja jatkuva tuotantokustannusten nousu ovat syynä Euroopan sianlihamarkkinoiden huonoon tilanteeseen. Suomi oli mukana yhteensä 19 maan pyynnössä komissiolle seurata sianlihamarkkinoiden tilannetta tarkasti ja ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen helpottamiseksi.
Lisäksi ministerit keskustelivat mm. eläinten hyvinvoinnista ja ns. kaupan pitämisen vaatimusten päivittämisestä. Jäsenvaltiot kannattivat yksimielisesti vaatimusten päivittämistä Pellolta pöytään –strategian mukaisesti. Suomi nosti keskustelussa esiin myös elintarvikkeiden alkuperämerkintöjen laajentamisen kuluttajien toiveiden mukaisesti.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Erityisavustaja Satu Haapaniemi p. +358 50 400 5193
Maatalousneuvos Kari Valonen p. +358 50 538 6633
Johtava asiantuntija Lotta Heikkonen +358 50 348 4495
Neuvotteleva virkamies Elina Warsta p. +358 50 470 4238
MMM:n tiedote neuvoston kalastuskiintiöpäätöksestä 12.10.2021
