EU:n maatalouspolitiikan uudistusehdotus otettiin vastaan ristiriitaisissa tunnelmissa
Komissio esitteli tänään neuvostolle yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista koskevat lainsäädäntöehdotuksensa, jotka suorien tukien pakollista modulaatiota ja maitosektoria lukuun ottamatta noudattavat komission viime heinäkuussa antamaa tiedonantoa. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen.
Komissio ehdottaa, että nykyiset maatalouden suorat tuet pääsääntöisesti irrotettaisiin tuotannosta vuodesta 2004 lähtien ja niiden tilalle luotaisiin tilan historialliseen tuotannontekijöiden määrään viitejaksolla (2000-2002) perustuva maatilatuki. Komissio esittää myös, että maatalouden suoria tukia leikattaisiin vuodesta 2007 lukien asteittain nousevasti (pakollinen modulaatio). Osa leikatusta summasta käytettäisiin maaseudun kehittämistoimenpiteiden lisärahoitukseen, osalla taas rahoitettaisiin myöhemmin tehtäviä maatalousuudistuksia. Tiedonannosta poiketen komissio esittää, että alueilla, joilla on erityisiä ongelmia, LFA-tukea voitaisiin maksaa korotettuna.
Lisäksi komissio esittää viljan interventiohinnan alentamista viidellä prosentilla, interventiohinnan kuukausikorotuksen poistamista, rukiin intervention poistamista, Agenda 2000:n yhteydessä päätetyn maitouudistuksen aikaistamista vuodella, hinnanalennusten eriyttämistä voin ja rasvattoman maitojauheen kesken (voi -7 %, SMP -3,5 %) sekä hinnanalennusten jatkamista kahdella vuodella (2007-2008). Kompensaatio maksettaisiin samassa suhteessa kuin Agenda 2000 -päätöksissä. Komissio esittää myös maitokiintiöjärjestelmän jatkamista vuoteen 2014/15 saakka. Tämän lisäksi komissio esittää muutoksia maaseudun kehittämistä koskevaan asetukseen sekä useisiin yksittäisiin markkinajärjestelyihin.
Jäsenmaiden kannanotot olivat pitkälti samansuuntaiset kuin viime syksynä, jolloin neuvosto keskusteli komission EU:n maatalouspolitiikan välitarkastelua koskevasta tiedonannosta. Suomi korosti, että epäsuotuisten alueiden tuottajien ongelmat on otettava huomioon uudistuksen yhteydessä. Suomi kannattaa komission esitysten tavoitteita ja joitakin elementtejä, kuten maaseudun kehittämistoimenpiteiden vahvistamista. Osa komission ehdotuksista taas on hyvin hankalia Suomelle, kuten ehdotus tuotantoon sitomattomasta ns. maatilatuesta ja maidolle esitetyt, Agenda 2000:tta pidemmälle menevät hinnanalennukset.
Komission tulisi tutkia keinoja joilla voidaan lieventää esitysten alueellisia vaikutuksia, sillä Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan epäsuotuisilla alueilla tilatukijärjestelmän vaikutukset tuotantoon olisivat erittäin huomattavat erityisesti maito- ja naudanlihasektoreilla. Suomen perusongelma, alhainen viitesato, tulisi tässä yhteydessä korjata vastaamaan pitkän aikavälin keskimääräistä satotasoamme. Maitosektorin osalta on myönteistä se, että komissio ehdottaa kiintiöjärjestelmän säilyttämistä vuoteen 2015 saakka.
Puheenjohtajavaltio esitteli neuvostolle ohjelmansa, jossa maatalouden osalta keskeisiä asioita ovat EU:n laajentumispäätöksen jälkeinen asetusten valmistelu, elintarviketurvallisuus, EU:n maatalouspolitiikan välitarkastelu ja WTO-maatalousneuvottelut. Kalastuksen osalta keskeisiä asioita ovat EU:n vesiviljelystrategia ja EU:n kalastuspolitiikan sääntöjen ulottaminen Välimerelle.
Komissio esitteli neuvostolle ehdotuksen suu- ja sorkkatautidirektiivin uudistamisesta. Se sallisi hätärokotukset tietyin edellytyksin taudin puhjettua. Jäsenmaat suhtautuivat ehdotukseen myönteisesti. Komissio esitteli myös ehdotuksen lampaiden ja vuohien merkitsemiseksi. Jäsenmaat pitivät asiaa tärkeänä, etenkin eläintautien leviämisen vastaisessa työssä.
Neuvosto hyväksyi komission esityksen Yhdysvalloissa esiintyvän Newcastlen taudin suojatoimista. Tätä herkästi leviävää siipikarjan tautia on havaittu Kaliforniassa ja nyt myös Nevadassa. USA:n ja EU:n välisen eläintautisopimuksen mukaisesti siipikarjan ja siipikarjatuotteiden tuontikielto USA:sta rajataan koskemaan Kaliforniaa, Nevadaa ja Arizonaa. EU haluaa pitää kiinni sopimuksen alueellistamisperiaatteesta, vaikka USA ei ole halunnut soveltaa tätä periaatetta tuonnissaan Euroopasta erityisesti koskien sikaruttoa.
Neuvosto hyväksyi päätelmät komission tiedonannoista, jotka koskevat toimintasuunnitelmaa ympäristönsuojelua koskevien vaatimusten sisällyttämiseksi EU:n kalastuspolitiikkaan sekä EU:n vesiviljelystrategiaa. Suomi kiinnitti huomiota vesiviljelyn toimintaedellytyksiin tilanteissa, joissa viljeltyä kalaa tuodaan EU-alueelle alle tuotantokustannusten. Lisäksi komissio esitteli neuvostolle kolmansien maiden kanssa tehtäviä kalastuskumppanuussopimuksia koskevan tiedonantonsa sekä ehdotuksen asetukseksi teknisistä määräyksistä, joilla pyritään säilyttämään turska- ja kummeliturskakantoja.
Muissa asioissa neuvosto keskusteli suolatun siipikarjanlihan tuonnista kolmansista maista ja tavanomaisen tuotannon ja gmo-tuotannon erilläänpidosta Italian pyynnöstä, uusien gmo-elintarvikkeiden sallimisesta Tanskan pyynnöstä sekä läntisten vesialueiden nykytilanteesta Irlannin pyynnöstä.
