Dálkkádatrievdama ovddaldastima rájiide ja vejolašvuođaide Davviriikkain vuojulduvvo Roavenjárggas 14.−15.5.
Davviriikkalaš čovdosat dálkkádatrievdamii ráhkkaneami várás leat ovdan davviriikkalaš dálkkádatrievdamii vuogáiduvvankonfereanssas NOCCA 2025:žis, mii ordnejuvvo miessemánu 14.−15. beivviid 2025 Roavenjárggas. Dáhpáhus lea Suoma ja Ålándda ságadoallivuohtabaji oassi Davviriikkaid ministtarráđis.
Čihččet Davviriikkalaš dálkkádatrievdama vuogáiduvvankonfereansa NOCCA 2025 (Nordic Conference on Climate Change Adaptation) čohkke miessemánu beallemuttos Roavenjárgga Lappia-dállui dálkkádatriskkaid háldema dutkiid, áššedovdiid ja geavada doaibmiid.
Dáhpáhusa váldohubmit leat IPCC árvvoštallanraporttaid barggu jođihan Londona King’s College professor Frans Berkhout, Eurohpa dorvvolašvuohta- ja ovttasbargoorganisašuvnna (Etyj) dálkkádatdorvvolašvuođa spesiálaovddasteaddji Kerstin Stendahl sihke Dálkediehtaga instituhta váldohoavda Petteri Taalas. Dáhpáhusa rahpansáhkavuoru doallá eanan- ja meahccedoalloministtar Sari Essayah.
Diehtu dutkamuša ja geavada čovdosiin
NOCCA 2025 -konfereansa čiekŋu dálkkádatrievdama vuogáiduvvama rájiide ja nuppe dáfus dan fállan vejolašvuođaide. Dát geahčaduvvojit earenoamážit luonddu ekosystemaid, ealáhusaid ja servošiid oaidninvugiin. Dáhpáhusas ovdanbuktojuvvojit vuogáiduvvančovdosat álbmotlaš, guvllolaš ja báikkálaš dásis Davviriikkain. Dasa lassin rahppojuvvo Eurohpa uniovnna vuogáiduvvanpolitihka háltti.
Prográmmaoasis vuojulduvvo earret eará dálkkádatrievdama rájiid rasttildeaddji váikkuhusaide, ođđalágán vugiide ovddidit dálkkádatrievdama váikkuhusaide ráhkkaneami, dálkkádatdorvvolašvuhtii sihke Davviriikkaid boahtteáigái earáhuvvi diliin. Dálkkádatáššiin aktiivvalaš nuoraid ja dutkiid, geat leat dieđalaš karriearaset álggus, panelas suokkardallojuvvo davviriikkalaš dálkkádatdutkamuša ja -doaimmaid boahtteáigi.
“Dálkkádatrievdan ovdána leahtuin. Seammas go dálkkádatrievdama goahcandoaimmaid lea mávssolaš joatkit, de lea maid dehálaš viidát beavttálnuhttit dan váikkuhusaide ovddaldastima. Dálkkádatrievdan ja dálkki ravddamus fenomenat dagahit Davviriikkain máŋggaid seammalágán hástalusaid. NOCCA 2025 fállá earenoamáš vejolašvuođa juohkit muosáhusaid vugiin ja čovdosiin, maiguin dálkkádatriskkaid ráđđen sáhttá váfistuvvot”, muitala eanan ja meahccedoalloministeriija luondduriggodatráđđi Kirsi Mäkinen.
Ovdanbuktimiid, ságastallamiid ja posteriid olis konfereansaguossit besset oahpásnuvvat dálkkádatrievdama váikkuhusaide maid geavadis. Boazodálus čiekŋuduvvo dasa, mot dálkkádaga liegganeapmi ja molsahuddi muohtadilit váikkuhit bohccuide ja mátkeealáhussii. Roavenjárgga guovddáža birrasis vuojulduvvat áššedovdiid jođihemiin ovdamearkka dihte dulveriskkaid eastadanbargui ja gávpotgilvimii.
Bohtosiin ohccojuvvo doarjja dálkkádatšiehtadallamiidda ráhkkaneapmái
Konfereanssas deattuhuvvo dutkamuš, politihka ja geavada gaskavuođa oktavuođaid. Dálkkádatrievdamii vuogáiduvvan lea fáddán maid Davviriikkaid eanan-, vuovde-, borramušgálvo- ja guolledoalus ovddasvástideaddji ministariid čoahkkimis geassemánus Kuopios. NOCCA2025 -konfereanssa guovddášságat ovdanbuktojuvvojit ministtarčoahkkimis. Loahppabohtosiid konkretiserejeaddji policy brief doarju Davviriikkaid ráhkkaneami COP30-dálkkádatčoahkkimii, mii dollojuvvo skábmamánus Brasilia Belémis.
NOCCA 2025 -konfereanssa ordnejit eanan- ja meahccedoalloministeriija ja EJB-guovddážiid riikkaviidosaš dálkkádatovttadat. Dáhpáhus lea ožžon oasseruhtadeami Davviriikkaid ministtarráđis. Lassidieđut dáhpáhusas leat oažžunsajis konfereanssa fierbmesiidduin nocca2025.fi. Konfereanssa váldohubmiid ovdanbuktimiid ja oktasašosiid sáhttá čuovvut fierbmesáttan.
Dálkkádatrievdamii vuogáiduvvan
Dálkkádatrievdamii vuogáiduvvan lea aktiivvalaš dálkkádatrievdama váikkuhusaide ráhkkaneapmi, noahkun ja riskkaidhálden.
Vai riskkat dálkkádatrievdama váikkuhusaid dagahan vahágiidda sáhttet unniduvvot, de lea maid dehálaš ja jearggalaš, ahte ovttaskas olbmot, fitnodagat ja servošat dego maid servodaga sierra doaibmit ráhkkanit ovddalgihtii.
Vuogáiduvvan ja ovddaldastin dálkkádatrievdamii váfista buresbirgema, infrastruktuvrra ja huksejuvvon birrasa bissovašvuođa sihke ekonomalaš doaimma eavttuid.
Suoma Álbmotlaš dálkkádatrievdamii vuogáiduvvanplána (KISS2030) stivre álbmotlaš dálkkádatrievdamii váikkuhusaide ovddaldastima. EMM koordinere plána ollahuhttima.
Dasa lassin sierra hálddahussurggiin ja doaibmasurggiin leat iežaset plánat ja prográmmat, maiguin dálkkádatrievdama váikkuhusaide viggojuvvo ráhkkanit ja noahkut riskkaid.
EJB-guovddážiid riikkaviidosaš dálkkádatovttadaga koordineren álbmotlaš vuogáiduvvama ulbmilfierpmádat váfista álbmotlaš ja guovllu- ja báikkálaš dási dálkkádatriskkaid háldema gollosiid.
Komišuvdna válmmastallá bárrahiin EU viidosaš dálkkádatrievdama vuogáiduvvanplána. Suopma váikkuha aktiivvalaččat plána válmmastallamii
Lassidieđut:
Kirsi Mäkinen
luondduriggodatráđđi
eanan- ja meahccedoalloministeriija
0295 162 104
ovdanamma.goargu@gov.fi
Jaana Kaipainen
ráđđádalli virgeolmmoš
eanan- ja meahccedoalloministeriija
0295 162 166
ovdanamma.goargu@gov.fi
