Kalastusvälineiden desinfiointi Teno- ja Näätämöjoen vesistöalueilla

Mahdollisuus desinfiointiin on myös Tenojoen varressa 15 kalastuksenluvanmyyntipaikassa. Näätämöjoella desinfiointipaikkoja on Kolttien perinnetalon yhteydessä Sevettijärvellä ja Näätämön kylässä kahvila Stopparissa.

G. salaris -lohiloisen leviämisen estämiseksi maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan myös säädösmuutosta, jolla pohjoisia vesistöalueita pyritään entistä paremmin suojaamaan lohiloiselta. Valmisteilla oleva säädös asettaa rajoituksia kalojen ja mädin siirrolle, syöttikalojen käytölle sekä velvoittaa kalastajia huolehtimaan siitä, että alueelle tuotavat veneet ja kanootit sekä kalastusvälineet ja -tarvikkeet kuten, kelat, vavat, vieheet, haavit, saappaat ja kahluuhousut ovat täysin kuivatut tai desinfioidut ennen niiden käyttöä vesistöalueilla. Säädösluonnos lähetetään laajalle lausuntokierrokselle kesäkuun puolivälissä.

Gyrodactylus salaris on noin 0,5 mm:n pituinen lohen iholla ja evillä elävä loinen, jota ei voi havaita paljain silmin. Loista tavataan luontaisesti Itämereen laskevissa vesistöissä. Loinen on yleinen mm. Tornionjoen vesistön lohenpoikasilla, joille loisen ei ole todettu aiheuttavan näkyvää vahinkoa tai kuolleisuutta.

Loisen kulkeutuminen Norjaan 1970-luvulla on sen sijaan aiheuttanut suurta lohen jokipoikasten kuolleisuutta lähes 40 joessa. Syynä pidetään sitä, että Atlanttiin laskevien jokien lohikannoilla ei ole vastustuskykyä loista vastaan. Loisen leviämisen estäminen Teno- ja Näätämöjokeen on siten ensiarvoisen tärkeätä.

Ihmisiin tai kotieläimiin loinen ei tartu.

Lisätietoja:

kalataloustarkastaja Kare Koivisto,

Lapin TE-keskus, p. (016) 368 7383

eläinlääkintöylitarkastaja Riitta Rahkonen,

maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 1605 3280

kalastusneuvos Pentti Munne,

maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 1605 3372