Kansallinen metsäneuvosto kantoi kokouksessaan huolta EU:n eri aloitteiden yhteisvaikutuksesta metsätalouden toimintaympäristöön
Kansallinen metsäneuvosto keskusteli vuoden viimeisessä kokouksessaan 10.12.2021 ajankohtaisista metsiin liittyvistä EU-aloitteista. Puheenvuoroissa kannettiin huolta erityisesti aloitteiden suuresta määrästä ja niiden yhteisvaikutuksesta metsätalouden toimintaympäristöön. Vuoropuhelu sekä komission että muiden jäsenmaiden kanssa on neuvoston mielestä nyt ensiarvoisen tärkeää.
EU:ssa on tällä hetkellä valmisteilla runsaasti metsiin liittyviä aloitteita, sekä strategioita että lainsäädäntöehdotuksia. Julkisessa keskustelussa ovat viime aikoina olleet esillä muun muassa EU:n metsä-, biodiversiteetti- ja maaperästrategiat, kestävän rahoituksen taksonomia, metsäkatovapaisiin tuotantoketjuihin ja ennallistamiseen liittyvät lakialoitteet, uusiutuvan energian direktiiviuudistus sekä maankäyttöön liittyvä LULUCF-asetus.
Erillisiä aloitteita ja esityksiä on tullut - ja tulossa - EU:n suunnalta niin paljon, että kokonaiskuvan luominen niiden yhteisvaikutuksesta on ollut mahdotonta. Kokouksen puheenvuoroissa kaivattiinkin yhteisvaikutusanalyysia sekä jo tähän mennessä tulleista että tulevista aloitteista. Metsiin liittyvän elinkeinotoiminnan toimintaympäristön tulisi olla ennustettava, ja aloitteiden vaikutuksia metsätalouteen pitäisi siksi pystyä ennakoimaan.
Erityisesti taksonomia nousi keskustelussa vahvasti esille. Ilmastotoimia koskeva taksonomian ensimmäinen delegoitu säädös hyväksyttiin 9.12.2021 ja muita ympäristökriteereitä sisältävää toista delegoitua säädöstä valmistellaan parhaillaan. Ensimmäiseen delegoituun säännökseen liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä, joihin komissiolta odotetaan vastauksia. Muuten sen toimeenpano ei ole mahdollista.
Taksonomiaan liittyvät säädökset saattavat aiheuttaa metsäalan toimijoille velvoitteita, joiden täyttäminen on haastavaa. Kokouksen puheenvuoroissa pohdittiin muun muassa sitä, miten julkinen hallinto voisi auttaa metsänomistajia sopeutumaan uusiin säädöksiin ja markkinoiden muutokseen. Myös metsäkatolain toimeenpano voi toteutuessaan vaatia hallinnon tukea.
Metsäneuvostolle esiteltiin kokouksessa myös ajankohtaisia kotimaan ilmastoasioita, muun muassa joulukuun alussa julkaistuja HIISI-skenaarioita ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutuksista sekä uuden ilmastolain ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) valmistelua. Metsäneuvosto kuuli lisäksi katsaukset uusimmasta Valtakunnan metsien inventoinnista (VMI13) sekä resurssitehokkaan ja kestävän metsänhoidon strategisesta hankekokonaisuudesta.
Metsäneuvoston vuoden 2022 keskeinen tehtävä tulee olemaan osallistuminen Suomen kansallisen metsästrategian uudistamiseen. Uudistamisessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota kokonaiskestävyyteen eli kestävyyden eri tavoitteiden yhteensovittamiseen, ja valmisteluun kutsutaan mukaan laajasti eri sidosryhmiä. Strategian pohjana tulee olemaan myös nykyisen kansallisen metsästrategian arviointi, josta metsäneuvosto myös kuuli katsauksen.
Kokouksen esitysaineisto:
-
HIISI – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset; metsätalous, Tarja Tuomainen, Luke
-
MISU – maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, Jaana Kaipainen, MMM
-
Metsävarat ja niiden kehittyminen, VMI 13, Kari T. Korhonen, Luke
-
Kansallisen metsästrategian hankekokonaisuus: Resurssitehokas ja kestävä metsänhoito, Satu Rantala, MMM
-
Kansallinen metsästrategia 2025 -arviointi, Gaia ja PTT
