Lasten ja nuorten osallistaminen kouluruokailuun puhututti Ylen Hyvin sanottu –keskustelufestivaaleilla

Maa- ja metsätalousministeriö järjesti kaksi keskustelua kouluruokailusta ensimmäistä kertaa järjestetyillä Ylen hyvin sanottu festivaaleilla Hämeenlinnassa 30. syyskuuta. Keskusteluista saatiin paljon eväitä kouluruuan kehittämisohjelman valmistelutyöhön.

Kouluruokailu oli aiheena monelle läheinen ja tärkeä, sillä käydyissä keskusteluissa heräsi paljon ajatuksia teemasta. Luottamukselliseen keskusteluun osallistui kahdeksan henkilöä ja Pop up –keskusteluun seitsemän henkilöä. Keskustelijoita oli eri ikäluokista ja taustoista. Pop up –keskustelussa kuultiin myös yleisön ajatuksia aiheesta. Keskustelut käytiin Erätauko-menetelmää noudattaen samankaltaisilla teemoilla: ”Onko kouluruokailu tehomuonitusta vai virkistävä hetki” ja ”Arvostetaanko kouluruokailua, vai onko se pakkopullaa”. 

-    Keskustelu vahvisti entuudestaan kokemusta siitä, että kouluruokailun kehittäminen vaatii vahvaa yhteistyötä eri osapuolten kesken. Erilaisten näkökulmien huomioon ottaminen on avainsana sille, että asioita saadaan vietyä eteenpäin. Vaikka keinojen löytäminen käytännössä voi joskus olla haastavaa, on kehittämiseen kuitenkin innostusta ja halua, sanoo kouluruokakoordinaattori Virpi Kulomaa.

Keskustelijoiden kesken vallitsi yksimielisyyttä siitä, että oppilaita halutaan osallistaa enemmän ruokailutilanteen luomiseen. Oppilailla koettiin olevan liian vähän mahdollisuuksia vaikuttaa ruokailuun, vaikka keskustelijat olivat sitä mieltä, että kouluruokailua pitäisi kehittää nuoria kuunnellen. 

Ruokakasvatusta pohdittiin laajemminkin ja keskusteluissa tuli esiin kouluruokailu ja ruokakasvatus omana oppiaineenaan.  

Kouluruoka haluttaisiin vahvemmin osaksi opetusta, esimerkiksi eri maiden ruokakulttuureihin tutustumalla tai opettamalla, mistä aterian hinta koostuu. Myös vanhempien osallistamista kouluruokailuun liittyviin asioihin pidettiin hyvänä ideana, esimerkiksi vanhempainiltojen merkeissä tarjotun ruuan yhteydessä. 

Kouluruokailussa havaittiin myös kehitettävää

Kouluruokailuun panostetaan paljon, mutta myös kehitettäviä kohtia havaittiin keskustelujen myötä. Ruokailulle ei jää aina tarpeeksi aikaa ja tilat voivat olla ahtaita tai pöydät liian pieniä. Keskustelijoiden mukaan kasvisruokaa täytyisi olla tarjolla kaikissa kouluissa, jotta lapset ja nuoret saisivat valita, mitä syövät. Tässä yhteydessä käytiin dialogia myös ruokarauhan tärkeydestä, ja etenkin siitä, että toisten lautasen sisältöön ei puututtaisi. 

-    Ruokailutilanteen sosiaalinen merkitys korostui keskustelussa. Nuorille yhdessä ruokaileminen kavereiden kanssa on erityisen tärkeää. Sitä tulisi tukea esimerkiksi mahdollistamalla ruokailuun riittävä ruokailuaika ja hyvät puitteet.  Ruokailutilanteeseen liittyy myös yksin syömisen pelkoa, joka voi olla esteenä ruokailuun osallistumiselle. Tähän tulisi löytää ratkaisuja kouluyhteisöissä, esimerkiksi tukioppilastoiminnan avulla, Kulomaa kertoo.

Opettajan rooli ruokailutilanteessa mietitytti keskustelijoita, sillä opettajien innokkuus osallistua ruokailuun on vaihtelevaa.  Keskustelijat pohtivat, voisiko opettajille lounas olla myös ilmainen. 

Loppujen lopuksi kouluruokailua pidetään yhteisöllisyyden sydämenä. Se on mukava ja sosiaalinen hetki, joka on oppilaille todella tärkeä.

Kouluruokailu tarjoaa upean paikan kohtaamiselle, minkä vuoksi sitä ei kannata hukata. Kuulumisten vaihtaminen ja silmiin katsominen ovat osa hyvää kouluruokailua ja toisiamme huomioivaa tapakulttuuria. 

-    Kiitän lämpimästi kutsuvieraitamme ja yleisöä aktiivisesta osallistumisesta ja arvokkaista mielipiteistä. Saimme yhteisistä keskusteluista hyviä eväitä kouluruuan kehittämistyöhön, Kulomaa summaa.

Lisätietoja:

Kouluruokakoordinaattori Virpi Kulomaa, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 4673 161