Luonnonvarakeskuksen selvitys maankäyttösektorin nettonieluista on valmistunut
Metsien nettonielun vähenemisen merkittävimmät syyt ovat puuston kasvun hidastuminen, hakkuumäärä ja uusi maaperäpäästöjen arviointitapa, todetaan Luonnonvarakeskuksen 21. joulukuuta julkaistussa selvityksessä.
Metsien nettonielun vähenemisen merkittävimmät syyt ovat puuston kasvun hidastuminen, hakkuumäärä ja uusi maaperäpäästöjen arviointitapa, todetaan Luonnonvarakeskuksen 21. joulukuuta julkaistussa selvityksessä.
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) edistää osaltaan sekä Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen että EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista. Maankäyttösektorilla toteutettavien toimien tavoiteltu vuosittainen nettovaikutus on vähintään kolme miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuoteen 2035 mennessä. Tavoite perustuu hallituksen Vuosaaren ilmastokokouksessa 3.2.2020 julkistamaan tiekarttaan.
Toukokuussa 2022 julkistettiin vuotta 2021 koskeva kasvihuonekaasuinventaarion pikaennakkotieto, jossa maankäyttösektori oli muuttunut päästölähteeksi. Hyväksyessään valtioneuvoston selonteon MISU:sta kesällä 2022 hallitus päätti käynnistää täydentäviä lisätoimia edistääkseen hallitusohjelman ja ilmastolain tavoitteita. Yksi lisätoimista oli Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvitys siitä, miksi maankäyttösektori (LULUCF) oli muuttunut päästölähteeksi ja mitä se tarkoittaa kauden 2021-2025 EU LULUCF-velvoitteen toteutumisen osalta.
Selvityksen mukaan metsien nettonielun väheneminen johtui suurelta osin metsien kasvun hidastumisesta, hakkuumäärästä ja uudesta maaperäpäästöjen arviointitavasta. Selvitys osoittaa, että maaperäpäästöjen vähentämiseen ja niiden todentamiseen on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomioita samalla kun metsien kasvukyvystä ja elinvoimaisuudesta pidetään huolta. Näitä ilmastotoimia on jo mukana MISU:n lisäksi myös kansallisessa ilmastonmuutoksen sopeutumisen suunnitelmassa (KISS 2030) ja kansallisessa metsästrategiassa (KMS 2035). Selvityksen mukaan Suomi ei tulisi saavuttamaan kauden 2021-2025 EU:n LULUCF-asetuksen velvoitetta.
Valtioneuvosto tulee tarkastelemaan tämän selvityksen ja muiden kesällä 2022 sovittujen lisäselvitysten perusteella jatkoaskeleita. Kaikkia MISU-päätöksen yhteydessä päätettyjä lisätoimia, kuten maankäytön muutosmaksun selvitystä ja metsälain ilmastoarviointia, ei ole vielä saatettu loppuun ja niitä käsitellään vuonna 2023.
Tilastokeskuksen 14.12.2022 julkaisemasta kasvihuonekaasuinventaariosta vuodelle 2021 selviää, että metsät ovat edelleen nettonielu, mutta maankäyttösektori kokonaisuudessaan on nettopäästö vuonna 2021. Metsät siis ovat edelleen sitoneet enemmän hiiltä kuin päästävät. Metsien hiilivarasto ei ole pienentynyt.
Luken selvitys (linkki)
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Lotta Heikkonen (maa- ja metsätalousministeriö), p. 295 162 074, sähköposti lotta.heikkonen @ gov.fi
Tutkimuspäällikkö Kari T. Korhonen, (Luke) p. 0295 323 030 (Luke), sähköposti kari.korhonen @ luke.fi
