Maa- ja metsätalousministeriö haastaa hallinnon puuttumaan tarjoiluhävikkiin
Ruokahävikki torjutaan yhdessä, pienillä arkisilla valinnoilla. Maa- ja metsätalousministeriö haastaa muut ministeriöt mukaan karsimaan edustustilaisuuksista ja kokouskahvituksista koituvaa ruokahävikkiä.
Hävikkiviikolla käynnistyneen ja marraskuun loppuun asti jatkuvan #nollahävikki -haastekampanjan tavoitteena on kannustaa hallintoa kiinnittämään huomiota hävikkiin ja ryhtymään käytännön toimiin tarjoiluhävikin ehkäisemiseksi ja poistamiseksi.
Valtioneuvoston kanslia seuraa edustustilojen ruokahävikkiä. Hävikin määrä korostuu etenkin suurissa yleisötilaisuuksissa. Tarjoiluiden oikean mitoittamisen haasteena on ilmoittautumisista poikkeava osallistujamäärä tai varmuuden vuoksi yläkanttiin mitoitetut tilaukset. Tarjoiluhävikkiin voi vaikuttaa esimerkiksi suosimalla taukotarjoilua tilaisuuden alussa tai päätteeksi järjestetyn tarjoilun sijaan, tai mitoittamalla tarjoiltavien laadun tilaisuuden ajankohdan mukaan. Tarjoiluista kannattaa myös mainita kutsun yhteydessä ja varmistaa, että ylijäämätarjoilut tulevat syödyiksi paikan päällä tai otetaan mukaan.
Ministeriön kampanjassa osallistujia kannustetaan muistilistan avulla kahden viikon ajan ottamaan tavoitteeksi nollahävikki tarjoiluihin, ja raportoimaan havainnoistaan ja tuloksista sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #nollahävikki. Tavoitteena on pyrkiä kuitenkin pysyvään muutokseen.
Viisi vinkkiä tarjoiluhävikin karsimiseen:
- Arvioi tarjoilun tarpeellisuus tapauskohtaisesti
Onko kokous heti lounasajan jälkeen? Riitäisikö pieni ja kevyt purtava, vai tarvitaanko tuhdit sämpylät? - Varaa määrä alakanttiin, kun tilaisuuden luonne sen sallii
Suurissa tapahtumissa poissaolijoita on aina ja kahvin ja syötävien hävikki äkkiä suuri, mieti sallisiko tilanteen luonne tarjoilun mitoittamisen alakanttiin? - Kerro tarjoiluista etukäteen osallistujille
Tulija voi varautua tulemaan nälkäisenä paikalle ja tarjoilut käyvät kaupaksi. - Varmista, että saat ylimääräiset mukaan ja ilahduta työkavereita
Tarkista ennakkoon ruokapalvelun tuottajalta, että voit ottaa yli jääneet tarjottavat mukaan. Ota tavaksi viedä ylimääräiset työpaikan kahvipöytään. - Seuraa hävikin määrää ja laatua – mikä maistuu ja mitä jää?
Hävikille uhrattu ajatus auttaa mitoittamaan seuraavan tilaisuuden tarjottavat paremmin.
Miksi ruokahävikin torjuminen on tärkeää?
Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä. Luonnonvarakeskuksessa on valmisteilla tilannekuva hävikin määrästä Suomessa ja hävikkitiekartta ruokahävikin vähentämiseksi.
Lähes kolmannes ilmastovaikutuksistamme aiheutuu ruoasta. Kun syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin kaikki ruoan valmistukseen käytetty energia ja työpanokset valuvat hukkaan. Poisheitetyn ruoan ongelma ei niinkään ole syntyvä biojäte tai ruoan päätyminen sekajätteen joukkoon, vaan kyse on ruoantuotannosta aiheutuneista turhista kasvihuonekaasupäästöistä sekä vesistöjä rehevöittävistä päästöistä. Niitä syntyisi vähemmän, mikäli tuotettu ruoka hyödynnettäisiin tarkemmin.
Suurin osa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy maanviljelyssä ja eläintuotannossa. Toiseksi eniten päästöjä syntyy ruoan valmistuksesta ja säilytyksestä kotona. Ympäristövaikutuksia syntyy myös elintarviketeollisuudesta, kuljetuksista, pakkauksista ja kaupasta, mutta niiden osuudet ovat pienempiä. Kaatopaikalla syntyvät ruokajätteen metaanipäästöt ovat vain pari prosenttia ruoan ilmastovaikutuksista. Välttämällä turhaa ruokahävikkiä vältetään koko ruokajärjestelmästä syntyneet päästöt. (Lähde: www.saasyoda.fi)
Lue lisää hävikistä ja vinkit sen torjumiseen Kuluttaja-lehden Hävikkiviikko-sivustolta.
Lisätietoja:
edustustilojen ryhmäpäällikkö Hanna Nuutinen, valtioneuvoston kanslia, p. 040 550 5917, hanna.nuutinen(at)vnk.fi
erityisasiantuntija Auli Väänänen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 472 1312, auli.vaananen(at)mmm.fi
viestintäasiantuntija Anna Salminen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 358 8793, anna.salminen(at)mmm.fi
