Maa- ja metsätalousministeriön ehdotus valtiovarainministeriölle vuoden 2004 talousarvioesitykseksi
Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa hallinnonalalleen vuodelle 2004 määrärahoja yhteensä 2 655 miljoonaa euroa, missä on lisäystä 66 miljoonaa euroa vuoden 2003 talousarvioon verrattuna. Hallinnonalan määrärahoista noin 76 prosenttia määräytyy EU:n jäsenyyden perusteella. EU:n osuuksia tuloutuu yhteensä 848 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä 6 miljoonaa euroa. Budjetin ulkopuolisiin rahastoihin tuloutuu EU:n osuuksia 120 miljoonaa euroa.
Suomen maa- ja puutarhatalouteen sovelletaan EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, jota täydennetään kansallisilla tukijärjestelmillä. Yhteinen maatalouspolitiikka on uudistumassa. Sen vaikutuksia viljelijöille maksettaviin tukiin, tarvittaviin hallintomenoihin ja maatalouden rakennekehitykseen ei ole voitu ottaa talousarvion valmistelussa vielä huomioon samoin kuin ei myöskään Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tukeen liittyvän artiklan 141 neuvottelujen tulosta.
EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa sovelletaan kalatalousasioiden hoitoon ja EU:n eläinlääkintä- ja kasvinterveyslainsäädäntöä eläinlääkintä- ja kasvinterveystehtäviin. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpano vaikuttaa Suomen vesitalousasioiden hoitoon kasvavassa määrin. Vuonna 2004 määrärahalisäykset aiheutuvat pääosin EU:n rahastoista osarahoitettujen vuosia 2000-2006 koskevien ohjelmien toteuttamisesta.
Hallinnonalan toimintaan vaikuttavat vuonna 2004 seuraavat keskeiset muutokset: - EU:n laajeneminen
- Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tuen jatkoneuvottelujen tulos
- EU:n maatalouspolitiikan uudistaminen
- Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toteuttamisen merkittävä laajeneminen vuodesta 2003 ja puun energiakäytön lisääntyminen.
Maa- puutarhatalous sekä maaseutu (määrärahoja 2 217 miljoonaa euroa, lisäys 53 miljoonaa euroa)
Maa- ja puutarhatalouden sekä maaseudun kehittämisen määrärahat lisääntyvät 53 miljoonalla eurolla 2 217 miljoonaan euroon. Hallitusohjelman perustella maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle osoitetusta 20 miljoonan euron lisämäärärahasta maa- ja puutarhatalouden ja maaseudun kehittämisen tehtäväalueelle osoitetaan 14,6 miljoonaa euroa, joka pääosin ohjataan Maatilatalouden kehittämisrahastoon helpottamaan investointien rahoitushakemusten ruuhkaa.
EU:n osaksi rahoittaman maaseudun kehittämistoiminnan maksatusten arvioidaan olevan vilkkaimmillaan, minkä johdosta maksatuksiin tarvitaan 25 miljoonaa euroa lisää varoja vuonna 2004. Luonnonhaittakorvauksen ja maatalouden ympäristötuen toteutus jatkuu vuonna 2000 alkaneen uuden ohjelman mukaisesti. Ympäristötukeen ehdotetaan lisää varoja 6,4 miljoonaa euroa, millä osaltaan turvataan 26.4.2002 hyväksytyn Itämeren suojeluohjelman toteutumista. Valtioneuvoston jätehuoltosuunnitelman toteuttamiseen osallistutaan mahdollistamalla biokaasulaitosten rahoittaminen maaseutuelinkeinojen korkotukilainoilla. Elintarviketalouden kansallisen laatustrategian toteuttaminen jatkuu. Kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen on varattu edelleen 120 000 euroa.
Aluehallinto
Työvoima- ja elinkeinokeskukset hoitavat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanotehtäviä aluetasolla ja vastaavat muun muassa siitä, että tukien valvonnat suoritetaan säädösten mukaisesti. TE-keskusten toimintamäärärahat on budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle. Alueelliset ympäristökeskukset hoitavat maa- ja metsätalousministeriön vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä aluetasolla. Ympäristökeskusten toimintamäärärahat on budjetoitu ympäristöministeriön hallinnonalalle. Läänineläinlääkärit hoitavat alueelliseen elintarviketurvallisuuteen, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä lääkitsemiseen liittyvät tehtävät. Läänineläinlääkäreiden toimintamäärärahat on budjetoitu sisäasiainministeriön hallinnonalalle.
Metsätalous (määrärahoja 163 miljoonaa euroa, lisäys 7 miljoonaa euroa)
Hallinnonalalla toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti Kansallinen metsäohjelma 2010:tä ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa.
Kala-, riista- ja porotalous (määrärahoja 57 miljoonaa euroa, lisäys 1 miljoona euroa)
Elinkeinokalataloudessa erityistä huomiota kiinnitetään kalastuksen mitoittamiseen kalakantojen ja saaliskiintiöiden mukaan. Vapaa-ajankalataloutta kehitetään hyväksytyn strategian mukaisesti. Kalastuksenhoitomaksua korotetaan kalenterivuodelta 5 eurolla 20 euroon. Riistataloudessa kehitetään toimenpiteitä vahinkojen estämiseksi ja riistaeläinkantojen koon määrittämiseksi. Porotalouden rakennetta kehitetään.
Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu (määrärahoja 44 miljoonaa euroa, lisäys 2 miljoonaa euroa)
Kansallisen elintarviketalouden laatustrategian toimenpiteet jatkuvat. Tavoitteena on säilyttää elintarvikkeiden sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu, eläinten ja kasvien terveys sekä eläinten hyvinvointi kansainvälisesti arvioiden korkealla tasolla. Toiminnalla pyritään myös siihen, että kuluttajien luottamus kotimaisten elintarvikkeiden turvallisuuteen ja valvonnan luotettavuuteen säilyy hyvänä.
Vesivarat ja maanmittaus (määrärahoja 81 miljoonaa euroa, lisäys 1 miljoonaa euroa)
Vesivarojen käytössä ja hoidossa määrärahat ovat 28 miljoonaaeuroa. Määrärahat vähenevät 1 miljoonalla eurolla. Perustehtävien hoito ja toimenpiteiden tukeminen jatkuvat lähes ennallaan. Voimavaroja suunnataan tulvantorjuntavalmiuksien ylläpitoon ja parantamiseen sekä maaseutuyhdyskuntien ja haja-asutusalueiden vesihuollon edistämiseen.
Maanmittauksen tehtäväalueen nettobudjetoidut määrärahat ovat 53 miljoonaa euroa, missä on lisäystä 3 miljoonaa euroa.
> Menot> Tulot
