Maailman eläintautijärjestö WOAH kokoontuu 100-vuotiskokoukseen
Maa- ja metsätalousministeriö osallistuu kansainvälisesti merkittävään eläinlääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden kokoukseen.
Maailman eläintautijärjestö (WOAH) viettää tänä vuonna perustamisensa 100 vuotisjuhlia. Järjestö perustetiin vuonna 1924 torjumaan silloista karjaruttoepidemiaa, joka aiheutti paljon tappioita karjatiloilla. Karjaruton hävittäminen maapallolta 87 vuoden kuluttua vuoteen 2011 mennessä onkin yksi WOAHin menestystarinoista. Järjestön lyhenne vaihdettiin vuonna 2022 ranskankielisestä ”OIE” (Office International des Epizooties) englanninkieliseen muotoon ”WOAH” (World Organisation for Animal Health). Järjestöön kuuluu 183 maata ja sen tavoitteena on mm. jakaa tietoa eläintautien esiintymisestä, ennaltaehkäistä eläintauteja ja zoonooseja, koordinoida globaalien epidemioiden torjuntaa, edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää mikrobilääkeresistenssiä. Keskeisenä tehtävänä on myös laatia standardeja eläinten ja eläimistä saatavien tuotteiden turvalliselle kansainväliselle kaupalle. Suomi on ollut järjestön jäsen vuodesta 1938 asti.
100-vuotiskokouksen teema suuntautuu tulevaisuuteen
Sunnuntaina 26.5. käynnistyi järjestön vuosikokous Pariisissa. Kokouksessa hyväksytään uusia kauppaehtoja koskevia standardeja, jäsenmaiden tautitilannetta koskevat maa-arviot (statukset) ja laaditaan päätelmiä mm. eläintautitilanteesta ja sen edistämisestä, uusien laboratorioiden ja diagnostiikkatestien hyväksymisestä, eläinlääkinnässä välttämättömistä antibiooteista ja järjestön taloudenpidosta ja määrärahoista. Jokaisella WOAHin jäsenmaalla on käytettävissä yksi ääni päätöksiä tehtäessä. EU koordinoi EU-jäsenmaiden näkemykset, kun WOAH uudistaa eläintauteihin liittyviä standardeja.
Erityisteemana tämän vuoden yleiskokouksessa on järjestön tulevaisuus. Tätä on pohjustettu tulevaisuuden ennakointia koskevissa työpajoissa. Yleiskokouksessa keskustelua jatketaan foorumilla ”Is WOAH ready for the future” (Onko WOAH valmiina tulevaisuuteen)? Tarkoituksena on myös käynnistää järjestön perussääntöjen uudistaminen vastaamaan paremmin tämän hetken toimintaympäristöä, uusia riskejä ja tarpeita. Tähän tulee kulumaan kuitenkin useampia vuosia.
WOAH saa uuden pääjohtajan
Tämä vuosikokous on merkityksellinen myös sen vuoksi, että järjestön pitkäaikainen pääjohtaja, ranskalainen Monique Eloit, jättää tehtävänsä ja järjestölle valitaan uusi pääjohtaja. Ehdokkaina ovat Emmanuelle Soubeyran Ranskasta ja Luis Barcos Argentiinasta. Myös neuvostoon, aluekomissioihin sekä järjestön neljään spesialistikomissioon (maaeläinten terveysstandardien komissio, vesiviljelyeläinten terveysstandardien komissio, eläintautien tieteellinen komissio ja biologisten standardien komissio) valitaan asiantuntijat seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Valinnoissa pyritään ottamaan huomioon pätevyyden lisäksi maantieteellinen tasapaino ja sukupuolten tasa-arvo.
Keskustelua eläintautitilanteista kansainvälisesti
Yleiskokous on arvokas kohtaamispaikka eri puolilta maapalloa tuleville eläinlääkäreille ja muille asiantuntijoille. Kokouksen lomassa järjestetäänkin paljon kauppaneuvotteluja sekä sivutapahtumia, jotka antavat mahdollisuuden esitellä eri maissa vireillä olevia hankkeita ja eläintautitilannetta. EU on perinteisesti kertonut lintuinfluenssan ja afrikkalaisen sikaruton vastustamistoimistaan ja näin tarjonnut mahdollisuuden käydä keskustelua yhtaikaa EU-maiden ja EU:n ulkopuolisten maiden kesken. Tavoitteena on hakea luottamusta ja saada kauppakumppaneilta tukea taudintorjuntatoimille.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
apulaisosastopäällikkö Ruokaosasto/Eläin- ja kasvinterveysyksikkö Taina Aaltonen p.0295 162439, sähköposti etunimi.sukunimi@gov.fi
