Hyppää sisältöön
Media

Ministeri Korkeaoja: Kehittämishankkeilla suuri merkitys maakuntien tulevaisuudelle

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 30.3.2004 7.01
Puhe -

Maaseudun kehittämishankkeilla on paljon suurempi merkitys kuin mitä ilmenee pelkkiä kirjattuja tuloksia katsomalla, totesi maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja puhuessaan maaseudun kehittämisohjelmien väliarviointiseminaarissa tänään.

-Ratkaisevaa on ollut näillä kehittämisohjelmilla aikaansaatu henkinen ja asenteellinen muutos, hän sanoo. Kehittämispanoksia on voitu suunnata uusiin, kehittyviin ja kasvaviin toimiin.

Ministeri Korkeaoja toteaa, että kehittämishankkeiden arviointi on tärkeää koska se luo pohjaa tulevaisuudelle. Suomen hyvistä kokemuksista olisi otettava kaikki irti - paitsi kotimaassa maaseudun elinvoiman kasvattamiseksi, niin myös koko EU:n uusia maaseudun kehittämistoimia suunnattaessa.

Maaseudun hankkeita rahoitetaan Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta, mutta myös EU:n rakennerahaston ja sosiaalirahaston toimia kohdistuu maaseudun kehittämiseen. Rahamääräisesti suurin kokonaisuus on horisontaalinen maaseudun kehittämisohjelma eli yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet.

-Suomessa luonnonhaittakorvaus ja maatalouden ympäristötuki muodostavat keskeisen perustan viljelijöiden toimeentulolle. Varsinainen maatalouspolitiikka, CAP, ei meille riitä - eikä se kohdistu riittävästi meidän pohjoisten olosuhteidemme tarpeisiin, Korkeaoja sanoo.

Horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman kokonaisrahoitus vuosina 2000-2006 on 5061,4 miljoonaa euroa, josta EU:n osuus on 2061,7 miljoonaa euroa.

Hallituksen EU-ministerivaliokunta on alustavasti linjannut tavoitteemme seuraavalle unionin rahoituskaudelle. Kun Suomi lähti noin 1,1 prosentin / BKT rahoituskatosta, kuitenkin todettiin että maaseudun kehittämisen rahoitus vanhoissa jäsenmaissa on turvattava. Asia on juuri Suomen kannalta tärkeä, sanoo Korkeaoja.

- LFA- ja ympäristö-ohjelmien rahoitus on meille iso kysymys, kun neuvotellaan EU-budjetin suuruudesta.

Korkeaoja toteaa myös, että Suomi on muista jäsenmaista katsottuna saari ja etäällä. Kehittämisohjelmat ovat juuri meidän kaltaisellemme maalle väline, jolla voimme pyrkiä tiiviimpään yhteistyöhön muiden maiden toimijoiden kanssa.



Lisätietoja: ministeri Korkeaojan erityisavustaja Jari Heiniluoma, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040-740 60 03

Juha Korkeaoja