Ministeri Korkeaoja: Uusia haasteita navettarakentamiseen

- Suomen on tarkkaan harkittava, mikä on meille jatkossa sopiva rakennemalli ja tilakoko. Peltolohkojen koko ja sijainti, lannan levitysmahdollisuudet, maitokiintiöt, lyhyt laidunkausi ja monet muut seikat ovat kannattavuuden ohella maidontuotannon kehitykseen meillä vaikuttavia reunaehtoja, Korkeaoja sanoo.

Viime vuosina viljelijät ovat halunneet investoida varsin vilkkaasti. Maitotilojen keskikoko on noin 20 lehmää. Uudet rakennettavat navetat ovat kooltaan yleensä jo 40 lehmän navettoja ja siitä ylöspäin. Automaattilypsyjärjestelmällä eli lypsyrobotilla varustetut navetat ovat kooltaan yleensä 60 tai 120 lehmän navettoja.



Korkeaoja toteaa, että työn tekemisen luonne navetassa on muuttumassa.

- Riippuvuus sähköstä, vedestä ja laitteiden toimivuudesta lisääntyy. Suurenevat yksikkökoot merkitsevät yhä suurempia taloudellisia riskejä ja lisääntyvää vastuuta. Työ kevenee fyysisesti,mutta voi samalla tulla henkisesti rankemmaksi.

Rakennusten oikea käyttö ja huolto ovat nousseet yhä tärkeämmäksi tekijäksi rakentamisen ja rakennuksissa käytettävän tekniikan tullessa yhä vaativammaksi ja monimuotoisemmaksi.

- On tärkeää, että tulevat maatilayrittäjät ja maataloudessa ja navetoissa työskentelevät voivat jo opiskeluaikanaan saada kosketuksen ja tiedon alan viimeisimpään kehitykseen, Korkeaoja sanoo. On hyvä että maataloutta opettavissa laitoksissa halutaan pysyä näissäkin asioissa ajan hermolla, kuten Länsi-Lapin ammatti-instituutissa.

Ministeri toteaa myös, että karjakoon kasvu ei voi merkitä eläinten hyvinvoinnin heikentymistä, päinvastoin.

Palkatun työvoiman tarve maatiloilla näyttää lisääntyvän navettakoon kasvaessa. Ministeri Korkeaoja uskoo, että alan kiinnostavuus paranee uuden teknologian ja kunnollisten työskentelyolosuhteiden myötä.

Lisätietoja: ministerin erityisavustaja Jari Heiniluoma, puh. 040-740 60 03