MMM:n hallinnonalan menot ensi vuonna 2 700 miljoonaa euroa
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot vuoden 2006 talousarviossa ovat 2 700 miljoonaa euroa, missä on nettomääräistä vähennystä 24 miljoonaa euroa vuoden 2005 talousarvioon verrattuna.
Pääosa määrärahalisäyksistä aiheutuu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen liittyvästä tukien kasvusta ja EU-osarahoitteisten maaseudun kehittämisohjelmien maksatusten painottumisesta vuoteen 2006. Toisaalta vuoden 2006 määrärahatarvetta vähentää 62,7 miljoonalla eurolla maatalouden ympäristötuessa vuodelta 2005 siirtyvä erä. Vuoden 2005 talousarvioon verrattuna käytettävissä olevien varojen määrä kasvaa noin 44 miljoonalla eurolla. EU:lta saatavat tulot supistuvat noin 52 miljoonalla eurolla. Suomi on saanut EU:lta ennakkona 36 miljoonaa euroa, mikä vähentää vuonna 2006 saatavia tuloja.
Maa- ja metsätalousministeriön määräraha jakautuu politiikkasektoreittain seuraavasti:
Maaseudun kehittäminen (195 miljoonaa euroa, 2005/2006 lisäys 24 miljoonaa euroa)
Maaseudun kehittäminen tapahtuu pääosin EU-osarahoitteisen alueellisen ohjelmatoiminnan rahoituksen ja maaseutuneuvonnan ohjauksen ja rahoituksen avulla. Ohjelmatoiminnan hankkeiden myöntämisvaltuus on nykyisen ohjelmakauden viimeisenä vuotena edellisvuosia pienempi, 44,6 miljoonaaeuroa, kun taas maksatusvarat kasvavat merkittävästi. Maaseutuneuvonnan määrärahat supistuvat hieman. Vuonna 2006 toteutetaan myös valtioneuvoston maaseutupoliittista erityisohjelmaa.
Maatalous (2 074 miljoonaa euroa, 2005/2006 vähennys 35 miljoonaa euroa)
Tavoitteena on perheviljelmien toimintaedellytysten ja laadukkaiden elintarvikkeiden tuotannon turvaaminen sekä maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen. Maksettavien viljelijätukien määrä kasvaa 25 miljoonaa euroa, kun EU -tulotuki kasvaa. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan muutokseen liittyen Suomessa otetaan vuoden 2006 alussa käyttöön uusi, osin tuotannosta irrotet-tu yhdistelmämallin mukainen tilatukijärjestelmä. Osa EU-tulotuesta leikatuista ns. modulaatiova-roista ohjataan Suomessa maatalouden ympäristötukeen, kasvattamaan sen EU-osuutta. Lisäksi viljelijöille maksetaan maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen varoista ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa. Korkotukilainoja myönnetään 250 miljoonaa euroa.
Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu (44 miljoonaa euroa, 2005/2006 vähennys 6 miljoonaa euroa)
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen tavoitteisiin kuuluvat elintarviketurvallisuuden varmistaminen, tuotteiden ja tuotannon laadun parantaminen, ympäristövaikutusten entistä parempi huomioiminen ja eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden 2007 alkuun mennessä asteittain voimaan tulevien täydentävien ehtojen valvonnalla. Koko elintarvikeketjun kattavan valvonnan tuloksellisuuden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi perustetaan valtion keskushallintoon uusi Elintarviketurvallisuusvirasto.
Kala-, riista- ja porotalous (58 miljoonaa euroa, sama summa kuin vuonna 2005)
Elinkeinokalataloudessa pyritään kalavarojen ja pyyntiponnistuksen välisen kestävän tasapainon saavuttamiseen sekä kiinnitetään huomiota elinkeinon kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen. Vapaa-ajan kalastuksessa korostuu kalakantojen hoitotoiminnan tuloksellisuuden paranta-minen sekä kalastusmatkailun kehittäminen. Riistakannat pyritään säilyttämään elinvoimaisina samalla kuitenkin vähentäen riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja. Porotaloudessa keskeistä on porotalouselinkeinon rakenteen ja kannattavuuden kehittäminen sekä laidunten kestävyyden turvaaminen.
Vesitalous (27 miljoonaa euroa, 2005/2006 vähennys 2 miljoonaa euroa)
Tavoitteena on parantaa varautumista poikkeuksellisiin vesioloihin sekä erityistilanteisiin vesihuollossa.
Metsätalous (159 miljoonaa euroa, 2005/2006 vähennys 3 miljoonaa euroa)
Toiminnan tavoitteina ovat metsien korkea puuntuotannollinen käyttöaste, metsien hyvä puuntuotannollinen tila ja metsien monimuotoisuus. Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisesti Kansallinen metsäohjelma 2010:tä ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa.
Maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö (55 miljoonaa euroa, lisäys 1 miljoonaa euroa)
Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmassa laaditun kansallisen paikkatietostrategian 2005—2010 toimeenpanoa jatketaan. Kiinteistörekisteriä ja maastotietokantaa pidetään vaatimusten mukaisesti ajan tasalla. Kiinteistö- ja maastotietojen perusparannus jatkuu. Tilusjärjestelyjen tekeminen leviää koko valtakunnan alueelle. Aloitetaan INSPIRE-direktiiviehdotuksen vaatimat kansalliset toimeenpanotehtävät.
Hallinto ja muut (88 miljoonaa euroa, 2005/2006 vähennys 3 miljoonaa euroa)
Maa- ja metsätalousministeriön ja ministeriön tietopalvelukeskuksen menoja supistetaan. Työvoima- ja elinkeinokeskukset, joiden toimintamäärärahat on budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle, hoitavat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanotehtäviä aluetasolla ja vastaavat mm. siitä, että tukien valvonnat suoritetaan säädösten mukaisesti. Alueelliset ympäristökeskukset, joiden toimintamäärärahat on budjetoitu ympäristöministeriön hallinnonalalle, hoitavat maa- ja metsätalousministeriön vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä aluetasolla. Läänineläinlääkärit, joiden toimintamäärärahat on budjetoitu sisäasiainministeriön hallinnonalalle, hoitavat alueelliseen elintarviketurvallisuuteen, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä lääkitsemiseen liittyvät tehtävät. Metsäkeskukset hoitavat aluetasolla metsätalou-den edistämistä ja valvontaa koskevia tehtäviä (menot 'Metsätaloudessa').
Lisätietoja:
ministerin erityisavustaja Jouni Lind, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 521 3305
