Maatalousministereillä vilkas keskustelu ympäristö- ja ilmastokunnianhimon lisäämisestä YMP:ssa
EU:n maatalousministerit jatkoivat Brysselissä keskusteluja yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksesta. Ympäristö- ja ilmastotavoitteita halutaan nostaa entistä korkeammalle.
Maatalousministerit ottivat ensimmäistä kertaa kantaa Suomen ehdottamaan malliin, jossa yhdistetään entistä korkeampi ympäristö- ja ilmastokunnianhimo ja joustavuus. Ehdotusta on kehitetty asiantuntijavoimin.
Useat jäsenvaltiot ovat aiemmin esittäneet, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ympäristö- ja ilmastotavoitteita on nostettava nykyisestä. Samalla on edellytetty riittävää rahoitusta maataloudelle, entistä yksinkertaisempaa politiikkaa sekä joustavuutta jäsenvaltioiden erityisolosuhteiden vuoksi.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo, että uuden vihreän arkkitehtuurin eri osatekijöiden käsittelyssä on edistytty hyvin Suomen puheenjohtajuuskauden aikana.
”Suomi puheenjohtajamaana on kehittänyt asetusehdotuksia eteenpäin. Haluamme lisätä jäsenmaiden mahdollisuuksia hyödyntää yhteisen maatalouspolitiikan ympäristö- ja ilmastotoimia.”
Ympäristö- ja ilmastotoimille varattaisiin yksi yhteinen, molemmat pilarit kattava prosenttiosuus jäsenmaan EU-rahoituksesta. Yhteinen tavoitetaso toisi jäsenmaille joustavuutta valita sellaiset toimenpiteet, jotka olivat vaikuttavia ja sopisivat parhaiten paikallisiin olosuhteisiin.
Kaikki maatalousministerit tukivat tavoitetta korkeamman ympäristö- ja ilmastokunnianhimon saavuttamisesta. Suurin osa jäsenmaista suhtautui Suomen puheenjohtajamaana esittämän uuden mallin periaatteeseen positiivisesti. Leppä kertoo, että keskustelussa nousi myös tarvetta selvittää mallin yksityiskohtia.
”Mallia on kehitettävä edelleen, jotta voidaan ratkaista kysymykset esimerkiksi vaaditun rahoitusosuuden seurannasta sekä siitä, mitä toimenpiteitä siihen laskettaisiin mukaan. Yhteisen rahoitusosuuden suuruudesta on liian varhaista tehdä päätöstä. Sen aika on sitten, kun tiedetään EU:n rahoituskehysneuvottelujen ratkaisu.”
Suomen ehdotukset ovat hyvin linjassa komission ehdotuksen kanssa.
”Ehdotuksemme ei vesitä CAP:n ympäristö- ja ilmastokunnianhimoa. Päinvastoin, lähtökohtana on, että ympäristö- ja ilmastokunnianhimon taso kasvaa nykytasostaan ja on vähintään komission ehdotuksen tasolla.”
EU:n maatalousuudistuksen lykkääntyminen alkuperäisestä aikataulusta oli maatalousneuvoston toinen iso asia. Vuotta 2021 koskevista siirtymäkauden asetuksista keskusteltiin neuvostossa maatalouskomissaari Phil Hoganin esittelyn pohjalta.
Jari Leppä pitää tärkeänä, että siirtymäkautta koskevat asetukset saatiin keskusteluun hyvissä ajoin. Ne koskevat varojen siirtoja pilarien välillä ja varsinaisen siirtymäkauden sisältöjä.
”CAP:n siirtymäkauden asetukset takaavat vakautta viljelijöiden toimintaympäristöön ja jouhevan siirtymän kaudelta toiselle. Siirtymäkauden aikana käytössä ovat vanhat toimenpiteet, mutta rahat tulisivat uudesta EU-budjetista.”, hän sanoo.
Maatalousneuvostossa keskusteltiin myös mehiläisalan vaikeuksista, kasvaneesta riisin tuonnista, maissin tuonista Ukrainasta sekä EU:n ja Kiinan alkuperämerkintöjä koskevasta sopimuksesta.
Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
Yksikön päällikkö Ahti Hirvonen, p. +358 295 162 337
Ministerin erityisavustaja Satu Haapaniemi, p. +358 50 400 5193
