Esittelyssä uusi vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta
”Hanavesi, ilman muuta,” vastaa Olli-Matti Verta, maa- ja metsätalousministeriön vesitalousjohtaja, kun häneltä kysyy kumpaa mieluummin hana- vai pullovettä. Vesitalousjohtajalle oivallinen vastaus.
Olli-Matilla on monipuolinen tausta, koulutukseltaan hän on vesitalouden diplomi-insinööri. Työkokemusta on kertynyt lähes ympäri Suomen Pohjois-Karjalasta Varsinais-Suomeen asti. Hän on tehnyt töitä vesitaloustehtävien parissa eri virastoissa, kuten Suomen ympäristökeskuksessa, Etelä-Suomen aluehallintovirastossa sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa. Tie vei niiden jälkeen maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosastolle luonnonvara- ja vesitalousyksikköön, jossa hän ollut töissä jo useamman vuoden ajan.
Työssä vesitalousjohtajana
Ministeriössä Olli-Matti on työskennellyt johtavana vesitalousasiantuntijana ja tehnyt töitä vesiasioiden parissa kansallisesti, mutta myös kansainvälisesti. Hän oli vetämässä muun muassa Euroopan ja Kiinan välistä vesifoorumia vuosina 2018-2019 sekä vastasi Suomen ympäristökeskuksen tulosohjauksesta MMM:n toimialalla. Viimeisimmäksi Olli-Matti Verta nimettiin vesitalousjohtajaksi ja on hoitanut pestiään 15.1. alkaen.
Vankka kokemus alan eri hallinnollisten tehtävien hoitamisesta ja yhteistyöstä sidosryhmien kanssa on hyödyksi tehtävässä. Viikoittaisiin tehtäviin kuuluu yhteydenpito muuhun vesitaloushallintoon ja kokemuksen kautta Olli-Matilta löytyy ymmärrystä hallinnon toimimisesta. On hyödyllistä, että tietää kuinka asiat hoituvat myös käytännön näkökulmasta eri viranomaistehtävissä ja virastoissa. Olli-Matti pitääkin tärkeänä yhteistyötä eri toimijoiden kesken vesitalousalalla, laajat verkostot helpottavat työntekoa ja keskusteluyhteydet pysyvät matalalla kynnyksellä.
”Ministeriössä on aito, rehellinen ja hedelmällinen ilmapiiri kehittää asioita eteenpäin, vaikka haasteitakin riittää,” Olli-Matti kertoo.
Vesialan haasteita, tehtäviä ja tulevaisuuden näkymiä
Maailmanlaajuisesti vesialan haasteina on muun muassa ilmastonmuutos ja vesivarojen ehtyminen ja liikakäyttö. Suomi on kansainvälisen vesistrategiansa mukaisesti mukana rakentamassa vastuullista ja oikeudenmukaista vesiturvallisuutta yhdessä kumppaneidensa kanssa. Tästä esimerkkinä Suomi edistää valtioiden rajat ylittäviä vesistöjä koskevia kansainvälisiä rajavesistösopimuksia ja niiden toimeenpanoa.
Kansallisesti vesitaloussektorin tehtävänä on turvata kaikille turvalliset ja laadukkaat vesipalvelut. Konkreettisina esimerkkeinä tästä voidaan mainita esimerkiksi vesihuoltouudistus sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesihuoltouudistuksen ohjelmaa on tehty laajassa yhteistyössä vesihuoltosektorin sekä sidosryhmien kanssa ja sillä pyritään pureutumaan mm. vesihuoltosektorin kasvavaan korjausvelkaan. Tulvariskien hallintasuunnitelmilla puolestaan varaudutaan tulvariskeihin, joka on myös osoitus ilmastonmuutokseen ja sen myötä äärevöityviin vesitilanteisiin sopeutumisesta.
”Kansalaisten keskuudessa heränneet huolet ja kysymykset esimerkiksi vesihuollon yksityistämisestä tai globaalien yritysten mahdollisuudesta käyttää kestämättömästi Suomen vesivaroja kertovat suomalaisten arvostuksesta vesistöjämme ja vesivarojamme kohtaan, mikä luo myös omalle työlle merkitystä. Vesivarat eivät kuitenkaan Suomessa ole kenenkään omistuksessa ja vesivarojen kestävää käyttöä turvaa vesilaki. On kuitenkin ymmärrettävää, että esimerkiksi vesihuolto yhteiskunnan kannalta kriittisenä infrastruktuurina halutaan jatkossakin pitää julkisen sektorin ja asiakkaiden pääasiallisessa omistuksessa ja määräysvallassa” Olli-Matti sanoo.
”Tulevaisuuden näkymät vesialalla painottuvat muun muassa kiertotalouteen, digitalisaatioon ja uusiin teknologioihin sekä niiden luomiin mahdollisuuksiin. Se mikä ei tule kuitenkaan muuttumaan on tarve turvallisille ja toimintavarmoille vesipalveluille; hanasta halutaan puhdasta vettä nyt ja tulevaisuudessa,” Olli-Matti kertoo.
Työn vastapainona Olli-Matti kertoo ehtivänsä harrastaa monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja ja kalastusta.
