Porotalouden tulevaisuustyöryhmän loppuraportissa esityksiä poronhoidon elinvoimaisuuden tukemiseksi

Poronhoito on tärkeä osa saamelaista ja pohjoissuomalaista kulttuuria sekä merkittävä elinkeino. Maa- ja metsätalousministeriö asetti 1.11.2021 porotalouden tulevaisuustyöryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella toimintamallit paliskuntakohtaisille porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmille sekä arvioida muita poronhoidon kehittämistarpeita. Työryhmän esitykset on koottu 28.2.2023 julkaistuun loppuraporttiin.

Porotalous on kohdannut uusia haasteita ilmastokriisin, koronapandemian sekä Venäjän hyökkäyssodan ja siitä seuranneen hintojen nousun myötä. Toisaalta taas porotaloudella on uudenlaista arvoa huoltovarmuuden näkökulmasta. 

-    Porotalous on hieno suomalainen perintö ja elinkeino, jota on tärkeää vaalia. Työryhmä on tehnyt erittäin hyvää työtä tunnistaessaan toimia porotalouden turvaamiseksi ja työryhmän vision saavuttamiseksi – ”haasteista huolimatta poronhoito on jatkossakin kannattava, kestävä ja kulttuurillisesti merkittävä elinkeino”. Iso kiitos kaikille työryhmän jäsenille! kiittää maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen. 

Hyvinvoivan poroelinkeinon ytimessä ovat kestävästi hoidetut ja riittävät laitumet sekä porojen ja poronhoitajien hyvinvointi. Työryhmän raportissa poronhoidon elinvoimaisuutta halutaan tukea tunnistamalla toimia, joilla turvataan elinympäristöjen parempi tila ja elinkeinon laidunvarat. Tavoitteena on myös vähentää porolaidunnuksen ja muun maankäytön välisiä ristiriitoja. 

Laidunten kestävän käytön vahvistaminen sekä poronhoitoa tukevia suosituksia

Poronhoidon keskiössä ovat riittävät, rauhalliset ja monimuotoiset laitumet. Työryhmän esittämien hoito- ja käyttösuunnitelmien tavoitteena on varmistaa porolaidunten kestävä käyttö sekä optimoida porolaidunnusta luonnon monimuotoisuutta edistävällä ja turvaavalla tavalla. 

-    Poronhoitajien keskuudessa riittävien porolaitumien säilyminen tuleville sukupolville on koettu aina tärkeäksi. Laidunten hoito- ja käyttösuunnitelmien kautta paliskunnat ja poronhoitajat osoittavat oman vastuunsa laidunten kestävästä käytöstä. Työryhmän näkemyksen mukaan myös muussa maankäytössä tulee turvata poronhoidon toiminta- ja kehittämisedellytykset sekä löytää keinoja laidunten ennallistamiseksi, toteaa Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Mika Kavakka. 

Suunnitelmiin kuuluu vaihtoehtoisina toimenpiteinä jäkälälaidunten tilan parantaminen, laidunkierron kehittäminen, palis- ja tokkakuntien yhdistäminen ja yhteistyön kehittäminen sekä toimet talven yli pidettävien eloporomäärien rajoittamiseksi aikaisella teurastuksella ja eloporomäärän pitämisellä alle suurimman sallitun määrän. Hoito- ja käyttösuunnitelmien ehdotetaan tulevan velvoittaviksi pilottikokeilujen (2023-2024 toteutettavien) jälkeen.

Lisäksi työryhmä esittää suosituksia, joilla katsotaan olevan positiivisia vaikutuksia poronhoidon tulevaisuuteen. Neuvotteluvoiman kehittämiseksi työryhmä esittää selvitettäväksi poronlihan sopimustuotantoa ja porotalouden tuottajaorganisaation perustamista. Tuottajaorganisaatio vahvistaisi elinkeinonharjoittajien neuvotteluasemaa markkinoilla ja parantaisi tuotannon suunnitelmallisuutta ja tehokkuutta. Kulttuuristen merkitysten vahvistamiseksi suositellaan tutkimusta ja analyysiä siitä, miten nykyiset tukivälineet palvelevat saamelaisten perinteisten tuotantojärjestelmien elinvoimaisuutta. 

-    Olen pitänyt työryhmässä esillä porotalouden kannattavuutta ja saamelaista poronhoitoa. Olen tyytyväinen, että työryhmä suosittelee saamelaisten perinteisten tuotantomuotojen ylläpitämistä ja vahvistamista, kertoo Saamelaiskäräjien edustaja Asko Länsman.

Tunturiluonnon suojelemiseksi työryhmä ehdottaa laajempaan keskusteluun säätiötä, joka keskittyisi porolaitumien kuntoa ja tunturiluonnon säilyttämistä koskeviin kysymyksiin. 

-    Tunturiluonto muuttuu kaikkein nopeinten, ja lähes 40 prosenttia tunturien lajeista on jo uhanalaisia. Jos tunturiluonnon suojelua ei nyt tehosteta, monia tunturilajeja häviää lähivuosikymmeninä. Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on myös poroelinkeinon etu, sillä porot ovat riippuvaisia tunturien tarjoamasta ravinnosta. Siksi työryhmä ehdottaa Porot ja tunturiluonto -säätiön perustamista”, toteaa Riku Lumiaro Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Tutustu työryhmän loppuraporttiin

Porotalouden tulevaisuustyöryhmä

Porotalouden tulevaisuustyöryhmän tehtävänä oli valmistalla toimintamalli paliskuntien porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmille, jotka varmistavat asetettujen suurimpien sallittujen porolukujen mukaisen porolaidunten kestävän käytön. Lisäksi Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti tehtävänä oli arvioida muita porotalouden kehittämistarpeita. 

Työryhmän toimikausi oli 1.11.2021–28.2.2023. Edustajia oli maa- ja metsätalousministeriöstä, Lapin ELY-keskuksesta, Luonnonvarakeskuksesta, Paliskuntain yhdistyksestä, MTK Pohjois-Suomesta, Suomen luonnonsuojeluliitosta, saamelaiskäräjistä, Metsähallituksesta, Lapin yliopistosta ja Lapin aluehallintovirastosta. Lisäksi kuultiin keskeisten poronhoitoalueiden poroisäntiä sekä muita eri alojen asiantuntijoita. 

Lisätietoja:

• Maa- ja metsätalousminsteriö: neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö, 050 4316077, tapani.sirvio(at)gov.fi
• Paliskuntain yhdistys: Mika Kavakka, 0400 211861, mika.kavakka(at)paliskunnat.fi
• Saamelaiskäräjät: Asko Länsman, 0400 385898, asko(at)lumiporo.fi
• Suomen luonnonsuojeluliitto: Riku Lumiaro, 050 5859857, riku.lumiaro(at)syke.fi

Puásuituálu puátteevuotâpargojuávhu loppâraportist iävtuttâsah puásuituálu eellimvuáimálâšvuođâ tuárjum várás. (inarinsaame)
Puäʒʒtääl pueʹttiääiʹjtuâjj-joouk lopprapoortâst eʹtǩǩõõzz puäʒʒhååid jieʹllemviõkksažvuõđ tuärjjeem diõtt (koltansaame)