Rahoituskehysneuvotteluista tulos - maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoituksen jatkuvuus turvattu
Eurooppa-neuvosto saavutti yhteisymmärryksen EU:n tulevasta rahoituskehyksestä eli unionin pitkän aikavälin budjetista vuosille 2021–2027 ja elvytysrahoituksesta Covid-19 pandemian runtelemalle taloudelle. Suomelle tärkeä tavoite vahvasta maatalouden ja maaseudun EU-rahoituksesta saavutettiin tulevalle seitsemälle vuodelle.
EU-johtajien neuvottelut monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021-2027 päättyivät tiistaiaamuna hartaasti odotettuun kompromissiin. Neuvotteluissa ratkaistiin mm. kuinka paljon suoria tukia maksetaan eri jäsenmaille tulevalla seitsemän vuoden kaudella ja mikä on maaseudun kehittämisen EU-rahoituksen kokonaismäärä. Lisäksi tietyt yleiset maatalouspolitiikan linjaukset sovittiin jäsenmaiden kesken osana rahoituskehysneuvotteluita. Näitä linjauksia olivat esimerkiksi suorien tukien tilakohtainen tukikatto, joka olisi vapaaehtoinen soveltaa, ja suorien tukien tasaus EU-jäsenmaiden välillä. Tukikatto ei nyt päätetyn mallin mukaan heikentäisi suomalaisen maatalouden kilpailukykyä ja uudistumista, koska sen soveltaminen olisi vapaaehtoista ja se rajautuu vain osaan suorista tuista.
Suomi saisi maatalouden suoria EU-tukia tulevalla rahoituskaudella alustavan laskelman mukaan lähes saman verran kuin nykykaudella. Neuvotteluissa Suomi puolusti erityisesti vahvaa maaseuturahoitusta, jota Suomi saa jatkossa alustavan laskelman mukaan hieman enemmän kuin kuluvalla kaudella 2014-2020. Covid-19 pandemian vuoksi talouden elvytykseen sovittu rahoitus ulottuu myös yhteiseen maatalouspolitiikkaan erityisen maaseudun kehittämisrahoituspotin kautta. Tämä elvytysrahoitus tuo kaivattua potkua ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, biokaasun edistämiseen ja digitaalisten palvelujen varmistamiseen maaseutualueilla.
Vuosittain Suomi tulisi saamaan maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen yhteensä yli 900 miljoonaa euroa EU-rahoitusta, joka on noin 6% enemmän kuin kuluvalla kaudella. Tästä kokonaismäärästä maatalouden suorien tukien osuus olisi hieman yli 500 miljoonaa euroa ja maaseudun kehittämisrahoituksen osuus noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.
Yksityiskohtaisemmat EU-rahoitusmäärät ja niiden jakautuminen eri vuosille rahoituskauden 2021-2027 aikana tarkentuvat valmisteltavina oleviin EU-asetuksiin tulevina kuukausina.
”Vahva maaseuturahoitus oli Suomen prioriteetti neuvotteluissa ja olen tyytyväinen, että EU-rahoitus on kasvamassa. Tämä on tärkeää myös hallitusohjelman asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Maaseudun kehittämisrahoituksella edistämme niin maatalouden kilpailukykyä, ilmasto- ja ympäristötoimia kuin maaseudun yritystoimintaakin”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä korostaa.
Maatalouspolitiikan uudistus on odottanut päätöstä EU-rahoituksesta. Nyt uudistuksen monia auki olevia asioita voidaan EU-tasolla viedä eteenpäin. Kansallisesti tehtävä valmistelu tulevien tukijärjestelmien tarkemmasta rahoituksesta ja ehdoista saa samalla uutta vauhtia. Uudistukseen odotetaan kahden vuoden siirtymäkautta, jolloin uudistus tulisi voimaan vuoden 2023 alusta alkaen. Nyt päätetyllä EU-rahoituskokonaisuudella turvataan sekä siirtymäkauden että uudistettavan maatalouspolitiikan toimenpiteet.
”Yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta päästään nyt viemään tuloksekkaasti eteenpäin ja kohti maalia. Pidän myös tärkeänä, että rahoitusratkaisun reunaehdot mahdollistavat Suomen erityistarpeiden huomioimisen osana uudistusta. Ratkaisun eteen on tehty paljon töitä ja olen iloinen saavutetusta sovusta”, ministeri Leppä summaa.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
maatalousneuvos Kari Valonen, p. 02951 62047
neuvotteleva virkamies Martti Patjas, p. 02951 62474
ministerin erityisavustaja Satu Haapaniemi, 02951 62058
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
