Saunapalvi, PAH ja pari sanaa elintarviketurvallisuudesta

Viime päivien ruokapuheenaihe on ollut keskustelu palvikinkun kohtalosta. MTK ja Lihakeskusliitto vetosivat vahvasti suomalaisen perinteisen valmistustavan puolesta kantaen huolta EU-lainsäädännön kiristymisestä ja sen vaikutuksista Suomeen. Odotetusti keskusteluissa ihmeteltiin, miten ihmeessä tämä herkku voitaisiin kieltää ja velvoitettiin viranomaisia hoitamaan asia.

EU-säädösten takana on savustuksen yhteydessä syntyvät PAH-yhdisteet. Niitä syntyy suomalaistenkin selvitysten perusteella eniten suorasavustuksella eli menetelmällä, jossa liha on samassa tilassa savustuksessa poltettavan puun kanssa. Vastaavasti PAH-yhdisteitä syntyy grillattaessa. Eipä ole montaa vuotta siitä, kun julkisuudessa puhuttiin, että EU kieltää makkaran grillauksen.

Ei huolta, ei EU eivätkä liioin suomalaiset viranomaiset kiellä ihmisiä grillaamasta tai savustamasta. Mutta silloin, kun kyse on myytävänä olevista elintarvikkeista, asetetaan lainsäädännöllä vaatimuksia tuotteiden turvallisuuden takaamiseksi. Kemiallisista riskitekijöistä monelle tuttuja ovat elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämät, joille on asetettu rajoituksia, tai antibiootit, joiden käytön hillitsemisestä tuotantoeläinten hoidossa on viime kuukausina puhuttu paljon osana vastuullisesta kotieläintuotannosta käytävää keskustelua.

PAH-yhdisteet aiheuttavat syöpää. Se on osoitettu lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa. Siksi niiden saanti elintarvikkeista yritetään minimoida. Palvaamisen osalta on Suomessakin pyritty löytämään keinoja vähentää näiden yhdisteiden syntymistä teknisin ja käytännön ratkaisuin.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira teki mittavan selvityksen pitoisuuksista vuosina 2012–2013. Valmistajia on kehotettu seuraamaan omia tuotteitaan ja koko elinkeinoa yhdessä etsimään hyviä ratkaisuja yhdisteiden synnyn vähentämiseksi. Eviran sivuilta löytyy tuhti neuvontapaketti asiasta.

Suomessa salmonella ja ruuan muut mikrobiologiset riskit tunnetaan hyvin. Kova mahatauti ja sen jälkiseuraamukset on helpompi yhdistää ruokaan kuin kemialliset vaaratekijät, joiden vaikutukset tulevat esiin vasta vuosien, vuosikymmenien jälkeen.

Vaikka jokainen meistä itse päättää, mitä suuhunsa laittaa, on viranomaisten velvollisuutena kertoa ihmisille riskeistä ja silloin, kun se on tarpeen, myös lainsäädännön kautta.

Palvikinkun osalta puntarissa ovat perinteet ja ruuan turvallisuus. Savustus on perinteisenä valmistusmenetelmänä osa suomalaista ruokakulttuuria, jonka arvostuksen lisäämisen olemme itsekin nostaneet kärkeen tuoreessa ruokapoliittisessa selonteossa. Olen vakuuttunut, että terveellisyys ja perinteet mahtuvat samaan ruokapöytään jatkossakin ja kimurantista kokonaisuudesta saadaan hyvä ratkaisu, kunhan jokainen tekee oman osansa kuluttajien parhaaksi.

Jaana Husu-Kallio

Twitter: @jhusukallio
jaana.husu-kallio(at)mmm.fi

Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö.