Suomen saaristopolitiikka on eurooppalaisittain ainutlaatuista

Suomen saaristopolitiikan kaltaista strategista saaristokehitystä löytyy Euroopasta vain Kroatiasta. Parhaita tuloksia saadaan aikaan silloin, kun saariston kehittämiseen on strateginen näkemys ja eri rahoituslähteiden toimenpiteet tukevat toisiaan. Saariston kehittämisessä on tärkeää myös paikallislähtöisyys ja saariston asukkaiden osallistuminen, toteaa vastavalmistunut Saaristo- ja vesistöaluepolitiikat Euroopassa -selvitys.

Saaristo- ja vesistöaluepolitiikat Euroopassa - selvityshankkeen tavoitteena oli luoda kuva Euroopan maiden saaristoisuudesta (erityisesti vakituisesti asuttujen ilman kiinteää tieyhteyttä olevien saarten osalta) ja vesistöisyydestä sekä saaristo- ja vesistöalueiden huomioimisesta aluepolitiikassa. Selvitys on ainutlaatuinen, sillä eurooppalaisia saaristopolitiikoita ei ole aiemmin tutkittu ja vertailtu kattavasti. Lisäksi selvityksen tuottamaa tietoa eri Euroopan maiden saaristoisuudesta ja vesistöisyydestä ei ole aiemmin ollut saatavilla kootusti.

Selvityksen tilasivat ja rahoittivat Saaristoasiain neuvottelukunta ja maa- ja metsätalousministeriö, ja sen toteutti Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Tutkimukseen osallistuivat MDI:stä Janne Antikainen, Elina Auri, Sari Rannanpää (projektipäällikkö) ja Jere Talvitie. Hankkeen ohjausryhmänä toimi Saaristoasiain neuvottelukunta. Selvitystyö aloitettiin marraskuussa 2017, ja loppuraportti valmistui lokakuussa 2018.

Selvityksen työmenetelminä oli käytettävissä olevien tilastojen ja tehtyjen selvitysten analyysi sekä verkkohaku-, paikkatieto- ja kyselymenetelmät. Lisäksi tehtiin eri maiden saaristoasiantuntijoiden syventäviä haastatteluja ja kolme tapaustutkimusta joki- ja järvialuepolitiikoista. Selvityksen aikana kävi ilmi, että yhteismitallista tilastoa saarten määristä, saariston asukkaista ja järvistä ei ole saatavissa Euroopan maista. Useassa maassa tätä tietoa ei edes kerätä kansallisella tasolla. Eurostatin saarimääritelmä rajaa ulos suurimman osan pienistä saarista, Suomen osalta valtaosan koko saaristosta.

Suomessa on runsaasti saaria, järviä ja vesistöjä

Määrällisesti Euroopan suurimmat saaristomaat ovat pohjoismaat Ruotsi, Norja, Suomi sekä Venäjä (Euroopan puoleinen osa). Ruotsissa on 267 570 saarta, Norjassa 239 057 ja Suomessa 224 661 saarta. Pohjoismaiden tunnuspiirre on se, että saaria on lukumääräisesti erittäin paljon myös järvissä ja joissa. Välimeressä saaria on muutama tuhat.

Euroopan asukasluvultaan ylivoimaisesti suurimmat saaret sijaitsevat kuitenkin Etelä-Euroopassa (Italia, Kreikka, Espanja, Portugali ja Ranska). Pohjois-Euroopassa eniten asuttuja saaria vailla kiinteää tieyhteyttä mantereelle on Suomella (590). Ruotsilla näitä saaria on 368 ja Norjalla 327. Eniten asukkaita saarilla, joilla ei ole kiinteää tieyhteyttä, on kuitenkin Norjalla (89 342). Ruotsissa näillä saarilla on 71 365 asukasta ja Suomessa 35 907.

Euroopan suurimmat sisävesistömaat suhteessa maa-alaan ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Viro. Myös Venäjän Karjala on hyvin vesistörikasta aluetta. Euroopan suurimmista yli 100 km²:n järvistä (93) yli puolet eli 47 sijaitsee Suomessa. Suomi on suhteellisesti (vesistöala/maa-ala) sisävesistörikkain maa maailmassa (10 %).

Jokia on kaikkialla Euroopassa. Suurimpia ja tunnetuimpia jokia Euroopassa ovat mm. Volga, Tonava, Rein, Seine, Oder, Elbe, Thames, Veiksel ja Neva. Pohjoismailla on paljon pieniä jokia. Suomessa on n. 750 jokea.

Kroatian saariston laivaliikennettä. (Kuva: Pekka Väisänen)

Euroopan maissa saaristopolitiikkaa esiintyy strategisena, valtion johtamana kehittämispolitiikkana vain Suomessa ja Kroatiassa. Näissä maissa on saaristolaki, ja saariston erityisasema on määritelty perustuslaissa. Strategista saaristokehittämistä tapahtuu aluetasolla myös Skotlannissa sekä Italian, Espanjan ja Portugalin suurimmilla saarilla. Muilla saaristoisilla mailla on saariston kehittämistoimia, joko valtion tasolla (Irlanti, Viro, Kreikka ja Italian pienet saaret) tai aluetasolla (Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Italian pienet saaret).

Saaristoa kehitetään kansallisin ja EU-varoin

Suomessa saaristopolitiikkaa rahoitetaan valtion talousarviosta kuntien valtio-osuuden saaristolisän, saariston ympäristöavustusten sekä saaristoliikenteen tuen kautta. Kansallisten tukitoimien lisäksi EU-rahoituksella tuetaan saariston elinkeinojen kehittymistä, niin Suomessa kuin muualla Euroopassakin.

Euroopan unionilla on verrattain suuri rooli eurooppalaisen saariston kehittämisessä. Saaristoalueita tuetaan usein korkeammalla tukitasolla, niin rakennerahastojen, maaseuturahaston kuin meri- ja kalatalousrahaston osarahoittamina. Euroopan maatalouden tukirahaston kautta erityistä Posei-tukea saavat Kanariansaaret, Azorit ja Madeira sekä Egeanmeren pienet saaret. Interreg-ohjelmalla on tärkeä rooli saaristoalueiden kehittäjänä, sekä erityisten saariohjelmien että saariin liittyvien hankkeiden kautta. Maaseuturahastosta tuetulla paikallisella Leader-kehittämistoiminnalla on eurooppalaisessa saarikehityksessä tärkeä asema paikallisten hankkeiden rahoittajana, paikallisen kehittämisstrategian toteuttajana sekä tietotaidon levittäjänä saaristoon.

Saariston kehittämiseen tarvitaan kansallisia toimia ja eurooppalaista yhteistyötä

Eurooppalaiset vesistöaluepolitiikat kohdistuvat pääosin merialuesuunnitteluun, vesiensuojeluun sekä logistiikkaan. Järvi- ja jokialueiden kehitystä tuetaan myös EU-varoin koheesio-, aluekehitys-, kalatalous- ja maaseuturahastojen ohjelmien ja hankkeiden avulla. Siinä missä saaristopolitiikkatoimia tehdään useassa Euroopan maassa, jokiin liittyviä politiikoista löytyi vain muutama esimerkki (Tonavan alueen strategia, TEN-T kehityskäytävien sisävesiliikenteen parantaminen sekä vesipuitedirektiivin 200/60/EC toimeenpano). Järviin liittyviä kokonaisvaltaisia kehittämistoimia löytyi tätäkin vähemmän. Parhaimmat esimerkit löytyivät Balaton-järven alueen strategisesta kehittämisestä sekä Peipsi-järven yhteistyötoimista.

Selvitys suosittaa, että saaristo- ja vesistöaluepoliittista yhteistyötä ja keskustelua tulee kehittää Euroopassa, samoin kuten saarten, jokien ja järvien määritelmiä ja tilastointia.  Lisäksi saariston elinvoiman kehittämiseen ja uudistamiseen tulee varata riittävästi varoja, ja saariston erityisasema tulisi huomioida riittävällä painoarvolla poliittisissa linjauksissa ja päätöksenteossa niin kansallisesti kuin EU-tasollakin.

Linkki selvitykseen

Lisätietoja:

Johtava asiantuntija Elina Auri puh. 040 074 4900, sähköposti: elina.auri@mmm.fi

Asiantuntija Sari Rannanpää puh. 050 523 6872, sähköposti: sari.rannanpaa@mdi.fi