Suomi on ruokamaakuntien ja -hankkeiden maa
Minulla on suuri ilo ja kunnia aktivoida keskustelu upouudessa Keskustelua ruokajärjestelmästä -blogissa!
Suomessa on 19 maakuntaa. Meiltä löytyy jo monia ruokamaakuntia, ja tämä on upea asia. Maakunnilla on omien aluepäättäjien hyväksymät strategiansa. Ruoka ja elintarvikkeet näkyvät monen maakunnan kärkitoimintoina. Alueen toimijoita tuetaan maakuntastrategioihin perustuen aluekehittämisrahoilla. Hankkeet ovat kuitenkin suhteellisen lyhyitä ja niissä kehitettyjen ja pilotoitujen toimintojen juurruttaminen osaksi alueen toimintaympäristöä on usein lähes mahdotonta.
Ruokajärjestelmä työllistää ympäri Suomea
Jalostavia elintarvikealan yrityksiä oli vuonna 2023 yhteensä 2629 kpl. Niistä 70 % oli kooltaan pieniä eli yritys työllisti vähemmän kuin viisi työntekijää. Isompia yrityksiä, joissa työskenteli yli 50 henkeä, oli viime vuonna 153 ja monet niistä toimivat useammassa maakunnassa.
Ruokajärjestelmä on toki laajempi kokonaisuus. Se kattaa ruuan tuotannon, jakelun, jalostuksen ja kulutuksen niin kotitalouksissa, julkisissa ruokapalveluissa kuin ravintoloissakin.
Kokonaiskuva Suomen ruokajärjestelmästä puuttuu
Maakunnat haluavat ymmärrettävästi ensisijaisesti kehittää toimintoja ja toimenpiteitä omista näkövinkkeleistään ja edistää oman alueensa toimintaa. Suomessa ei ole vuosiin ollut tahoa, joka katsoisi ruokajärjestelmään liittyviä asioita koko Suomen näkökulmasta. Toiminta on pirstaleina.
Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa on Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -kokonaisuus. Sen ohjausryhmää vetää valtiosihteeri Päivi Nerg. Tällä useamman ministeriön yhteisellä ryhmällä on näköalapaikka koko Suomeen. Näin pienessä maassa ei saisi olla kilpailua resursseista määräänsä enempää. Onko hiilineutraalisuuskeskustelu vienyt meiltä yhteisen hiilen, johon voisimme puhaltaa? Etsitään se yhdessä!
Esimerkkejä maakuntien ruokajärjestelmään liittyvistä painopisteistä:
| Alue | Painopiste | Lähde |
|---|---|---|
| Etelä-Pohjanmaa | Kestävä ruokaekosysteemi ja biotalouden uudet ratkaisut | |
| Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan ylimaakunnallinen yhteistyö | Saimaasta Euroopan ruoka- ja kulttuurimatkailun keskus | Hankkeen verkkosivu Hanke |
| Häme | Kestävän ruokajärjestelmän edelläkävijämaakunta | Maakuntaohjelma |
| Keski-Suomi | Bio- ja kiertotalous | Strategia |
| Kymenlaakso | Elintarvikesektorin kehittäminen | Potentiaaliselvitys |
| Lappi | Kiertotalous kestävän kasvun perustana | Älykkään erikoistumisen strategia |
| Päijät-Häme | Ruoka ja juoma | Älykkään erikoistumisen strategia |
| Pohjois-Savo | Elintarvikkeet | Älykkään erikoistumisen strategia |
| Satakunta | Elintarvikeklusteri | Älykkään erikoistumisen strategia |
| Uusimaa | Kestävä ruokajärjestelmä, Resurssiviisas Uusimaa | Ruokastrategia Älykkään erikoistumisen strategia |
| Varsinais-Suomi | Innovatiiviset ruokaketjut |
Kirjoittaja Mari Sandell
Mari Sandell on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen (MMTDK) tiedekunnan yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja innovaatioista vastaava varadekaani sekä elintarvike- ja ravitsemustieteiden osaston professori. Hän on professori (20 %) myös Turun yliopiston ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksessa (aiemmin Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus). MMTDK:n toiminta ruokasektorilla jakautuu Helsinkiin ja laajemmin Uudellemaalle, Etelä-Pohjanmaalle, Etelä-Savoon ja Päijät-Hämeeseen. Yliopistotasoinen opetus kattaa koko ruokajärjestelmän pellolta pöytään ja mullasta masuun. Sandell edustaa valtiosihteeri Nergin vetämässä Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -kokonaisuuden ohjausryhmässä korkeakoulusektoria.
