Toimeenpanosuunnitelma: Ruokajärjestelmän kansainvälistäminen on yhteistyöhön perustuva vahva kasvutarina
Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin tilaama toimeenpanosuunnitelma suomalaisen ruokajärjestelmän kansainvälistämisestä julkaistiin 2. joulukuuta. Suunnitelma rakentuu vahvasti yhteistyön, koulutuksen ja ruokakulttuurin vahvistamiseen.
Elintarvikeviennin edistäminen on yksi Yhteisen ruokapöydän kuudesta ydintehtävästä. Maaliskuussa 2022 julkaistu selvitys elintarvikeviennin kolminkertaistamiseksi tunnisti 21 toimenpidettä, joilla tavoite saavutetaan. Yhteinen ruokapöytä antoi selvityshenkilö Anne Bernerille jatkotoimeksiannon koota kansainvälistämisen toimet toimenpidesuunnitelmaksi.
Berner ryhmittelee toimenpiteet neljään kokonaisuuteen:
- Ruokakulttuurin vahvistaminen
- Ruokakampuksen perustaminen
- Yhteistyön nostaminen uudelle tasolle
- Alkoholijuomien viennin edistäminen
Suomalaista ruokakulttuuria vahvistetaan suunnitelmassa luomalla kotimaisesta ruuasta ilmiö, joka näkyy ravintoloissa, tapahtumissa, kaupassa ja palveluissa ja vetää puoleensa innovaatioita, työntekijöitä ja matkailijoita.
- Vahvistaminen voidaan tehdä kaupan, ravintoloiden, keittiömestareiden, elintarviketeollisuuden, julkisen sektorin, ruokakampuksen ja etujärjestöjen yhteistyönä. Viennin kolminkertaistaminen edellyttää uskottavuutta ja ylpeyttä omasta ruuasta ja sen myötä suomalaisesta ruokakulttuurista, sanoo Berner.
Osaamiseen ja innovaatioihin on syytä panostaa, jotta tulevaisuuden menestys taataan. Berner esittää ruokakampuksen perustamista inspiroimaan uudentyyppisiä ruoka-alan osaajia. Vientiin tarvitaan ymmärrystä siitä, miten ruokaa tuotetaan ja kulutetaan ja kulttuuriin ja identiteettiin liittyvää osaamista.
Helsingin yliopiston yhteyteen perustettava kansainvälisen gastronomian maisterikoulutusohjelma olisi osa perustettavaa ruokakampusta. Ohjelmasta valmistuisi ruokajärjestelmän toimintaa kokonaisvaltaisesti ymmärtäviä osaajia, jotka ovat erikoistuneet Suomen ruokavientiin.
Ruokajärjestelmän yhteistyötä esitetään vietäväksi eteenpäin kolmen päälinjauksen avulla. Ensimmäiseksi elintarviketeollisuuden yritykset tulisivat teknologiateollisuuuden Kasvuryhmän alaryhmäksi, jonka kautta mahdollistettaisiin systemaattinen kokemusten vaihto sekä alan sisällä että yli toimialarajojen. Toiseksi perustettaisiin Suomen Ruoka-areena, jonka tavoitteena on edistää yhteistyötä innovaatioissa ja tuotekehityksessä, datan keruussa ja käytössä, kuluttaja- ja markkinatutkimuksissa, akateemisessa yhteistyössä, osaajien kasvattamisessa ja yhteiskunnallisen aseman vahvistamisessa sekä nostaa toimialan arvostusta, näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa päätöksenteossa. Kolmanneksi tiivistetään yhteistyötä Ruotsin kanssa. Ruotsissa toimiva Sweden Food Arena on ilmaissut halukkuutensa yhteistyöhön ja valmiutensa tukea Suomen ruoka-areenan perustamista ja tulevaa toimintaa.
- Kasvun kaava on lisätä osaamiseen ja innovaatioihin yritysten kansainvälinen yhteistyö, toteaa Berner.
Alkoholijuomat ovat jo nyt yksi tärkeimmistä maataloutemme vientituotteista, mutta myyntiä maailmalla voi vielä kasvattaa.
- Markkinoinnin salliminen ulkomailla, tuotteiden ulosmyynti tuotantotiloilta ja alkoholilainsäädännön valmistelu työ- ja elinkeinoministeriössä mahdollistaisivat kasvun, kertoo Berner.
Toimenpidesuunnitelma ei vielä sisällä numeerisia tavoitteita: Niiden asettaminen on linjattu tapahtuvaksi osana Ruoka-areenan perustamista.
- Yhteistyöllä ja yhteisellä tahtotilalla avaamme kansainväliset markkinat suomalaiselle ruualle ja kolminkertaistamme elintarvikevientimme, kannustaa Yhteisen ruokapöydän puheenjohtaja Reijo Karhinen.
- Meidän tilaisuutemme on nyt. Ilmastonmuutoksen eteneminen näkyy ruokajärjestelmän globaalissa työnjaossa. Pohjoisena ja vesivaroiltaan rikkaana maana Suomen rooli vahvistuu. Meille syntyy uusia mahdollisuuksia ja jopa velvoitteita ruuantuotannossa ja ruuan viennissä, Karhinen jatkaa.
Yhteisen ruokapöydän puheenjohtaja muistuttaa, että me kaikki suomalaiset voimme osallistua keskusteluun ruuasta ja ruokakulttuurista. Se on perusta, josta myös elintarvikevienti ponnistaa ja kukin tahoillaan voi edistää rakentavaa ruokakulttuurikeskustelua.
Toimeenpano-ohjelma 2.12. aukeaa tästä (pdf)
Elintarvikevientiselvitys 15.3. aukeaa tästä (pdf)
Lisätietoja:
Puheenjohtaja: Reijo Karhinen, rt.karhinen(at)gmail.com
Haastattelupyynnöt: viestintäasiantuntija Taina Saahko, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 535 6646, taina.saahko(at)gov.fi
Verkkosivu: mmm.fi/yhteinen-ruokapoyta
Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin työ perustuu hallitusohjelman kirjaukseen. Yhteisen ruokapöydän työskentelyn tavoitteena on nostaa suomalaisen ruuan ja ruokakulttuurin arvostusta ja kirkastaa suomalaisen ruuan brändiä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin sekä edistää koko ketjun yhteistä etua. Tavoitteena on myös tunnistaa nykyisen ruokajärjestelmän kipukohdat ja linjata sen tasapainoisemmasta toiminnasta, jotta kaikilla sen osapuolilla on mahdollisuus pärjätä ja menestyä yhdessä. Keskustelufoorumi on asetettu hallituskaudeksi.
