Villisikatyöryhmältä useita ehdotuksia kannan säätelyyn ja ASF-taudin torjumiseksi

Villisikatyöryhmä luovutti mietintönsä ministeri Sari Essayahille perjantaina. Afrikkalainen sikarutto (ASF) on hankalasti vastustettava eläintauti. ASF:n torjunta ja villisian aiheuttamat muut vahingot edellyttävät suunnitelmallisia toimenpiteitä kannan hallitsemiseksi.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama laajapohjainen villisikatyöryhmä on saanut mietintönsä valmiiksi.

Työryhmän tehtävänä oli linjata toimenpiteet, joiden avulla villisikakantaa hoidetaan ja sen tilannetta hallitaan metsästyslainsäädännön ja eläintautilainsäädännön nojalla, ottaen huomioon erityisesti afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi tarvittavat toimenpiteet.

ASF on hankalasti vastustettava ja sikaeläinten välillä helposti leviävä eläintauti. Suomeen saapuessaan taudilla olisi merkittäviä taloudellisia seurauksia sikataloudelle. Tauti myös rajoittaisi alueellisesti metsästystä ja metsästysmatkailua tai estäisi sen kokonaan. Tautia aiheuttava virus säilyy tartuntakykyisenä poikkeuksellisen hyvin.

ASF:n leviämisestä Suomeen luonnonvaraisten villisikojen mukana on tullut potentiaalinen riski, kun tautia on todettu lähialueilla Virossa, Ruotsissa ja Venäjällä.

Taudin torjunta ja villisian aiheuttamat muut vahingot maa-, metsä- ja riistataloudelle sekä riskit liikenteelle edellyttävät suunnitelmallisia toimenpiteitä lajin kannan hallitsemiseksi.

Mietinnössään villisikatyöryhmä linjaa:

• Afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämisessä tärkeää on riistantutkimus, säädösmuutokset, käytännön taudintorjunta, näkyvä tiedottaminen, neuvonta ja koulutus. Avainasemassa on yhteistyö metsästäjien, sikatuottajien ja viranomaisten välillä. Yhteistyötä on tehtävä kotimaassa ja kansainvälisesti.
• Kannanseurannan ja saalistietojen tulee olla kattavia ja korkealaatuisia. Kaadetuista villisioista tulee toimittaa näytteet Ruokavirastolle.
• Suomen villisikakannan pienentämistä jatketaan. Keskipitkällä aikavälillä tavoitteena on kannan puolittaminen nykyisestä. Itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen keskittymien ulkopuolella tavoite on, että villisikaa tavataan lähinnä satunnaisesti, eikä tihentymiä tai pysyvää kantaa päästetä muodostumaan.
• Pimeänäkölaitteet sallitaan villisian metsästyksessä ilman poikkeuslupaa. Valtioneuvosto on jo hyväksynyt hallituksen esityksen.
• Villisikakannan ja ASF:n tilannetta myös Euroopassa tulee seurata tarkoin. Matkustajien ei pidä tuoda villisian lihaa EU-jäsenmaista, joissa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa, vaikka se tuontisäädösten mukaan onkin sallittua rajoitusvyöhykkeiden ulkopuolelta.
• Jos tautia todetaan Suomessa, tarvitaan viranomaistoimenpiteitä, joista tiedotetaan eläinterveysviranomaisten toimesta. Taudin hävittämistoimenpiteisiin ryhdytään yhteistyössä eläinlääkäreistä, metsästäjistä ja biologeista koostuvan asiantuntijatyöryhmän kanssa.

Mietinnön jättäneessä villisikatyöryhmässä olivat edustettuina maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus, Suomen Sikayrittäjät ry., Suomen Metsästäjäliitto ry., Suomen Metsästäjäliiton Kymen piiri ry., MTK ry., Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan alueelliset riistaneuvostot, Eläinten Terveys ETT ry.

Liitteet:
Villisikatyöryhmän mietintö
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman villisian kanta-arvio (tiedote tammikuu 2024)
Mikä on afrikkalainen sikarutto? (Ruokavirasto.fi)

Lisätiedot:
Vesa Ruusila, villisikatyöryhmän puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriö, 0295162051, etunimi.sukunimi@gov.fi
Sonja Falk, ministerin erityisavustaja, p. 050 911 4546, etunimi.sukunimi@gov.fi