Viranomaisten ja elinkeinon välistä yhteistyötä tiivistettävä eläintautien vastustamisessa

Työryhmän tehtävänä oli pohtia sellaisten eläintautien vastustamista maassamme, joita ei lakisääteisin perustein vastusteta. Näiden eläintautien torjunnassa vastuu on elinkeinolla. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla vastustetaan kaikkein vakavimpia eläintauteja, kuten suu- ja sorkkatautia, sikaruttoa ja BSE:tä eli hullun lehmän tautia.

Viranomaisten mahdollisuudet asettaa ehtoja maahantuonnille ovat EU-jäsenyydessä rajalliset, minkä vuoksi tuojan vastuu korostuu EU:n laajentuessa. Eläintautitartunta voi tulla Suomeen myös ulkomaille suuntautuvien tilavierailujen ja metsästysretkien samoin kuin maahantuotujen rehujen, käytettyjen maatalouskoneiden tai kuljetusvälineiden välityksellä. Kotimaassa riskiä lisääviä tekijöitä ovat tilakoon kasvu ja sellaiset tuotantorakenteen muutokset, jotka lisäävät kontakteja tilojen välillä. Eläinten ja rehujen tuontia ja tautiriskien hallintaa ohjeistaa viranomaisten ohella Eläintautien torjuntayhdistys (ETT ry).

Työryhmä katsoo, että parhaiten riskeihin varaudutaan tietoa lisäämällä ja ennaltaehkäisyyn panostamalla. Tässä työssä tulisi viranomaisten ja elinkeinon välistä yhteistyötä entisestään tehostaa. Poikkeamatilanteet hoidettaisiin yhteistyössä Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen (EELA) ja Eläintautien torjuntayhdistyksen (ETT ry.) kanssa. Aluetasolla nojauduttaisiin alueelliseen ja paikalliseen eläinlääkintähuoltoon eli läänin- ja kunnaneläinlääkäreihin, jotka toimittaisivat tietoa poikkeamatilanteista eteenpäin. Tehostuneen tiedonvälityksen avulla olisi mahdollista varhaisemmassa vaiheessa selvittää tartuntojen laajuus ja tartunnanaiheuttajat ja siten tehokkaammin ohjata tuottajia ehkäisemään tartuntojen leviämistä. Työryhmän työ niveltyy läheisesti kehittymässä olevaan kansalliseen eläinten terveydenhuoltojärjestelmään, jonka puitteissa pohditaan yksityiskohtaisempia ja eläinlajikohtaisia vastustamisstrategioita eläintaudeille.

Työryhmä pohti myös mahdollisuutta perustaa maahan uusia korvausjärjestelmiä vähentämään tuottajille eläintaudeista aiheutuvia tappioita. Työryhmän näkemys on, ettei nykyisessä hyvässä eläintautitilanteessa olisi edellytyksiä erillisen eläintautirahaston perustamiselle kuin yleiselle eläintautivakuutuksellekaan. Sen sijaan elinkeinon ottamien yksittäisten eläintautiriskien varalta laadittujen ryhmävakuutusten laajennukselle olisi nykyistä enemmän tarvetta.

Työryhmän työtä jatketaan, kun maa- ja metsätalousministeriö lähiaikoina perustaa uuden työryhmän pohtimaan eläinlääkintähuoltolain uudistamista. Samalla selvitetään mm. kunnaneläinlääkäreiden mahdollisuudet jakaa tehtäviä ja erikoistua työssään eri tehtäväalueille, esimerkiksi eläinten tarttuviin tauteihin.

Lisätietoja:

Eläinlääkintöylitarkastaja Taina Aaltonen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 09-1605 3437

Professori Liisa Sihvonen, EELA, p. 09-3931 856, gsm 050-5539 226

ToiminnanjohtajaPirjo Kortesniemi, ETT ry, p. 06-4126 999, gsm 040- 5915 258

>> Työryhmämuistio