Hyppää sisältöön
Media

YK:n mikrobilääkeresistenssiä torjuvaan työryhmään suomalainen asiantuntijajäsen

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 28.3.2017 15.42
Tiedote
Jaana Husu-Kalliolla on pitkä työhistoria elintarviketurvallisuuden ja eläinten terveyden alalta kotimaassa ja kansainvälisissä tehtävissä. Kuva: Finpro

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio on nimitetty asiantuntijajäseneksi YK:n vasta perustettuun monialaiseen työryhmään, jonka tehtävänä on koordinoida ja tukea maailmanlaajuisesti antibioottiresistenssin ja muiden lääkkeille vastustuskykyisten mikrobien torjuntaa.

YK julkisti uuden työryhmän nimityksen New Yorkissa 16.3. Työryhmän asiantuntijajäseneksi nimitetty Jaana Husu-Kallio on koulutukseltaan eläinlääketieteen tohtori ja hän on toiminut maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä vuodesta 2012 lähtien. Husu-Kalliolla on pitkä työhistoria elintarviketurvallisuuden ja eläinten terveyden alalta kotimaassa ja kansainvälisissä tehtävissä.

Kansainvälisessä työryhmässä on yhteensä viisitoista asiantuntijajäsentä. Jäsenet edustavat muun muassa eläinterveyden, maatalouden ja ympäristöalan osaamista. Työryhmää johtavat YK:n varapääsihteeri Amina Mohammed ja Maailman terveysjärjestön (WHO) pääjohtaja Margaret Chan, ja sitä täydennetään YK:n alaisten ja muiden kansainvälisten järjestöjen edustajilla. Työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran toukokuun alussa.

Lääkkeille vastustuskykyisiksi tulleiden taudinaiheuttajien yleistyminen on WHO:n mukaan valtava uhka erityisesti kehittyvissä maissa, joissa kattavan terveydenhuoltojärjestelmän puuttuminen lisää omatoimisen lääkinnän käyttöä. Ongelma koskee kuitenkin koko maailmaa.

Kehittyneissä maissa mikrobilääkeresistenssille voi altistaa lääkkeiden hallitsematon käyttö paitsi terveydenhoidossa, myös esimerkiksi tuotantoeläinten kasvatuksessa, minkä vuoksi lääkeaineita päätyy ihmisten elimistöön ruoan ja juomaveden mukana. Lääkeresistenssi kehittyy, kun mikrobit eli bakteerit, virukset, sienet tai loiset muuttuvat altistuttuaan lääkeaineelle. Muutoksen seurauksena syntyy taudinaiheuttaja, johon lääkeaine ei enää tehoa. Ongelmana on jo tunnettujen lääkkeiden muuttuminen tehottomiksi vakavien sairauksien, kuten tuberkuloosin, salmonellan, HIV:in tai malarian hoidossa.

Mikrobilääkeresistenssiä voidaan torjua muun muassa hillitsemällä antibioottien käyttöä esimerkiksi tuotantoeläinten kasvatuksessa.

Lisätietoja:
kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 029 1910, jaana.husu-kallio(at)mmm.fi

EU ja kansainväliset asiat Tutkimus ja kehittäminen