Zoonoosistrategia korostaa poikkihallinnollista yhteistyötä

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 26.2.2004 11.25
Tyyppi:Tiedote -

Zoonooseja eli ihmisen ja eläinten välillä tarttuvia tauteja käsittelevä Suomen zoonoosistrategia vuosille 2004-2008 on valmistunut. Työryhmän mukaan zoonooseja koskevaa vastustamistyötä, tutkimusta ja yhteistyötä pitää kehittää tulevina vuosina. Työryhmä luovutti strategian maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle tänään 26.2.2004.Työryhmän mukaan tärkeimmät vuosina 2004-2008 toteutettavat toimenpiteet ovat:1. Kansallisen kampylobakteeri-, yersinia-, listeria- ja EHEC-bakteeritartuntojen seuranta- ja/tai valvontajärjestelmän kehittäminen2. Toimenpidesuunnitelmien laatiminen kansanterveyden, eläintuotannon ja kansantalouden kannalta tärkeimmiksi arvioiduille zoonooseille3. Zoonoositorjunnan kehittämistä tukevan, monialaisen tutkimusrahoituksen lisääminen 4. Maahan saapuvien rehujen, eläinten ja elintarvikkeiden tuontiriskien hallinnan parantaminen5. Keskusorganisaatioiden välisen verkostomaisen zoonoosikeskuksen luominen

Zoonoosit ovat kansanterveydellisesti merkittäviä tauteja niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Suomessa yleisimmin raportoituja zoonooseja ovat kampylobakterioosi, salmonelloosi, myyräkuume, yersinioosi, borrelioosi, jänisrutto ja Pogostan tauti. Zoonooseista ruokamyrkytyksiä aiheuttavat useimmiten salmonellat, kampylobakteerit tai yersiniat. Myös luonnonvaraisista eläimistä tarttuvat sairaudet kuten jänisrutto, myyräkuume ja borrelioosi aiheuttavat usein epidemioita.

Suomessa on panostettu erityisesti eläimistä saatavien elintarvikkeiden välityksellä leviävien zoonoosien torjuntaan. Tästä on esimerkkinä salmonellabakteerin alhainen esiintyminen elintarviketuotantoketjussa. Kasvisperäisten elintarvikkeiden, hyönteisten ja luonnonvaraisten eläinten välityksellä leviävien zoonoosien ennaltaehkäisy on sen sijaan ollut varsin vähäistä. Monen zoonoosin torjuntatyön kehittäminen edellyttää monialaisen tutkimuksen, riskinarviointien ja taloudellisten arviointien lisäämistä.

Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset, kuten elintarviketuotannon, -kaupan ja ihmisten kanssakäymisen kansainvälistyminen sekä elinkeinorakenteen ja kulutustottumusten muutokset, asettavat kasvavia vaatimuksia zoonoosien vastustustyölle. Eräät zoonoosit, esimerkiksi pernarutto, soveltuvat myös mikrobien vahingolliseen käyttöön.

Zoonoosien vastustamiseen osallistuu Suomessa monia tahoja terveydenhuollon, elintarvikevalvonnan, eläinlääkinnän ja eläinten rehujen valvonnan sekä näihin liittyvän tutkimuksen alueilla. Strategian on laatinut pysyvä zoonoosityöryhmä, johon kuuluu edustajia maa- ja metsätalousministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, Elintarvikevirastosta, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksesta, Kansanterveyslaitoksesta ja Kasvintuotannon tarkastuskeskuksesta.

Lisätietoja: työryhmän puheenjohtaja professori Riitta Maijala, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos, p. (09) 3931 953, työryhmän sihteeri eläinlääkintöylitarkastaja Terhi Laaksonen, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 160 52782, epidemiologiylilääkäri Petri Ruutu, Kansanterveyslaitos, p. (09) 4744 8670, ylitarkastaja Sebastian Hielm, sosiaali- ja terveysministeriö, p. (09) 160 74121 ja elintarvikeylitarkastaja Maija Hatakka, Elintarvikevirasto, p. (09) 3931 554

>> Suomen zoonoosistrategia 2004-2008