Naantalissa esillä lähes neljäkymmentä hanketta

Maa- ja metsätalousministeriö 7.2.2017 16.15
Uutinen

Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivillä 17.1.-18.1. Naantalin kylpylässä tutustuttiin laajaan kirjoon hankkeita. Ensimmäisen seminaaripäivän iltana järjestetty Ratkaisujen tori vei seminaarin osallistujat tutustumaan lähes neljäänkymmeneen hankkeeseen. Esillä olleet hankkeet keskittyvät ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen, luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen, vesiensuojeluun ja vesitalouteen, kiertotalouteen ja ravinnekierrätykseen sekä ruokajärjestelmiin.

Bioarvolanta – biohiilen avulla turkislannan arvo nousuun

Luonnonvarakeskuksen Maarit Hellstedt esitteli Bioarvolanta-hanketta Naantalissa. Kuva: Anna Toppari/Luke 

–Bioarvolanta pyrkii saamaan turkistarhoilla muodostuvan lannan hyötykäyttöön. Hanke tähtää toimintatapaan, jossa turkistarhoilta muodostuvia päästöjä ja hajuhaittoja vähennetään. Samalla turkislannan ravinteet kierrätetään kompostoinnin avulla. Tuloksena syntyy lannoitevalmiste tai kasvualusta, jota voidaan käyttää sellaisenaan elintarviketuotannossa, esimerkiksi puutarhoilla, vanhempi tutkija Maarit Hellstedt Luonnonvarakeskuksesta kertoi Ratkaisujen torilla Bioarvolanta-hankkeen työstä. 

Bioarvolanta alkoi loppuvuodesta 2015. Tähän mennessä on tehty käytännön kokeita turkistarhoilla. Biohiiliturveseosta on levitetty koealueille ja mitattu sieltä haihtuvien kaasujen määriä sekä hajuhaittoja.

– Sekä turkistarhaajien havainnot että kaasupäästöjen mittaukset ovat osoittaneet hajuhaittojen olevan koealueilla vähäisemmät kuin muilla alueilla, Maarit Hellstedt kertoo.

– Olemme aloittaneet myös kompostointikokeet. Lantamassaan sekoitetaan puumateriaalia, jotta siihen saadaan ilmava rakenne. Massaa kompostoidaan 2-4 viikkoa. Tämän jälkeen massa jälkikompostoituu kentällä noin puolen vuoden ajan, avaa Maarit Hellstedt Bioarvolannan toimintaa. 

Tutkimuksellisesta osiosta vastaa Luonnonvarakeskus.

– Rinnalla kulkee tuotteistamisen osio, jota koordinoi Kalajoen kaupungin Yrityspalvelukeskus. Tässä osiossa selvitetään, minkälaisena tuotteena biohiilestä ja turkislannasta muodostettua seosta kannattaa markkinoida ja minkälaisia markkinanäkymiä valmisteella on, sanoo Hellstedt. 

Paikalliset turkistuottajat ovat työssä aktiivisesti mukana, ja Profurilta on saatu yksityisrahoitus hankkeeseen. Pääosan toiminnasta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan liitto EAKR-rahoituksestaan. Hanke jatkuu vähintään vuoden 2017 loppuun saakka.

– Hankkeemme ehdoton vahvuus on biohiilen käyttö, sitä ei ole aiemmin samantyyppisissä hankkeissa hyödynnetty. Biohiili on orgaaninen maanparannusaine, jota Bioarvolannassa valmistamme lehtipuuhakkeesta. Se on hyvä tuote, sillä se sitoo paitsi ravinteita myös kosteutta. Näin ollen biohiilen avulla voidaan viljelyssä tulla toimeen harvemmalla kastelulla, Hellstedt toteaa. 

Bioarvolanta-hankkeen ovat todenneet hyväksi myös ulkopuoliset arvioijat, sillä hanke sai keväällä 2016 kunniamaininnan Sitran Ravinnekierto-Challenge-ideakilpailussa.

Lisätietoa: 

Vesistökunnostusverkosto lähti Ratkaisujen torille laajentumismielessä

­­Kiinnostuneita torilla oli paljon, ja monet kiinnostuneet tulivat kyselemään ongelmiinsa vastauksia. Näihin etsittiin yhdessä oikea toimija.

– Täällä on paljon toimijoita, jotka eivät vielä kuulu Vesistökunnostusverkostoon. Toivottavasti tilaisuuden jälkeen olen saanut heidät houkuteltua mukaan, toteaa verkostossa työskentelevä Sini Olin Suomen ympäristökeskuksesta.  

Vesistökunnostusverkosto toivoo saavansa toimintaan mukaan lisää kalapuolen toimijoita sekä kytkettyä lisää vesien ja merenhoidon suunnitteluun keskittyviä aihepiirejä uusien toimijoiden muodossa.

Mikä Vesistökunnostusverkosto?

Vesistökunnostusverkosto on perustettu vuonna 2013 osana kansallista vesien kunnostusstrategian toimeenpanoa. Vesistökunnostusverkosto perustettiin keinoksi vastata tarpeeseen, jolla pyritään synnyttämään uusia toimijoita vesistökunnostusalalle.  Niitä riittää, sillä verkoston alaisuuteen kuuluvat kaikki vesialueet joista, järvistä ja pienvesistä alkaen mereen saakka.

–Verkoston tavoin toimintamme perustuu siihen, että laajasta asiantuntijajoukosta löytyy aina taho, jolta kysyä neuvoa esimerkiksi oikean kunnostusmenetelmän valinnassa, kertoo Sini Olin.

Verkosto järjestää muun muassa tilaisuuksia ja kampanjoita.

– Me Vesistökunnostusverkostossa haluamme olla yhteydenpitokanava eri toimijoiden välillä, kertoo Sini Olin.

Verkoston toiminnan ideoijana ja arvioijana toimii vaihtuvista eri alan ja organisaatioiden asiantuntijoista koostuva suunnitteluryhmä. Verkoston toiminta on pysyvää, ja sitä rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö, ja ylläpitäjänä toimii Suomen ympäristökeskus.

100 suomalaista vesistötekoa -kampanja osana Suomen juhlavuotta

Vesistökunnostusverkosto juhlistaa Suomi 100 -vuotta yhteistyössä monen vesistötoimijan kanssa 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan myötä. Vesistökampanjan järjestäjinä toimivat Silakkasoutu-tapahtuman ohjausryhmä, Rotarypiirit ja -klubit, Suomen melonta- ja soutuliitto, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ja Vesistökunnostusverkosto.

Suunnitteilla oleva tai jo toteutettu teko voi keskittyä esimerkiksi vesistön kunnostamiseen osallistumiseen tai tapahtumaan, jossa tähdätään vesien tilan parantamiseen. Parhaat vesistöteot ja -ideat palkitaan lokakuussa Silakkasoutu-tapahtumassa.

  • Tutustu vesistökunnostusverkostoon tästä! ​

Ravinne- ja energiatehokas maatila kokoaa tiedon yhteen

Kuvassa Jouko Lindroos Hämeen ammattikorkeakoulusta  ja Tarja Stenman Jyväskylän ammattikorkeakoulusta Ravinne- ja energiatehokas maatila -hankkeesta. Kuva: Anna Toppari/Luke

– Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoima Ravinne- ja energiatehokas maatila muodostuu opetusmaatilojen ja oppilaitosten verkostosta. Hankkeen toimijat tekevät yhteistyötä, kokeiluja, toimivat esimerkkeinä sekä levittävät tietoa ravinteiden kierrätyksestä ja resurssitehokkaasta energiankäytöstä maatiloilla, Tarja Stenman Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kertoo.

Vuonna 2016 aloittaneen verkoston työssä mukana olevat oppilaitokset hyödyntävät ja levittävät käynnissä olevien ja päättyneiden hankkeiden tuottamaa materiaalia. Opiskelijat ovat oleellisessa roolissa materiaalia kerättäessä ja hyödynnettäessä.

Verkostossa rakennetaan yhteinen toimintamalli, tuotetaan virtuaalinen oppimisympäristö ja kootaan tietoa ravinnejaenergia.fi-verkkosivustolle.

– Tieto saadaan käyttöön myös mukana olevien oppilaitosten opetuskokonaisuuksiin, Tarja Stenman kertoo.

Hankkeeseen on valittu kahdeksan eri teemaa: biokaasu, energiatehokkuuden mittaaminen, kiinteät biopolttoaineet, kompostointi, lantalogistiikka, omalannoitteet, valkuaisomavaraisuus sekä vesiensuojelu ja ravinnepäästöt.

– Esimerkiksi vesiensuojelun osalta hanke jakaa tietoa ja ohjeistusta kosteikoista, ravinnetaseista ja salaojituksesta, Stenman toteaa 

Ravinne- ja energiatehokas maatila -työ jatkuu ainakin vuoden 2017 kesäkuuhun saakka. Hankkeen loppuun mennessä toteutetaan yhteinen toimintamalli sekä virtuaalinen oppimisympäristö, jossa jaetaan osaamista sekä toteutetaan opiskelija- ja opettajavaihtoa.

–  Hankkeen erityinen vahvuus on ’Yhdessä enemmän’. Yhteistyön ja verkostoitumisen avulla oppilaitosten on mahdollista hyödyntää jo yhdessä paikassa olevaa osaamista ja laitteistoja osana omaa toimintaansa sekä kehittää samalla vahvuusalueitaan resurssitehokkaalla tavalla digitalisaatiota hyödyntäen ja kustannuksia säästäen, Tarja Stenman summaa.

Työssä on mukana laaja oppilaitosverkosto: Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen ammatti-instituutti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Livia, ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu Novia, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattiopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

  • Lisätietoja hankkeesta löydät täältä
Biotalous Eläimet ja kasvit Kalat Kimmo Tiilikainen Maaseutu Ruoka ja maatalous Tutkimus ja kehittäminen Vesi