Ilmastonmuutos vaikuttaa meihin kaikkiin tavalla tai toisella. Kesän helteet ovat tästä erinomainen esimerkki: vaikka toiset meistä nauttivat helteistä, monille 30 asteen ulkolämpötila on tuskallinen, ja voi jopa vaarantaa terveyden. Meidän kaikkien pitääkin pyrkiä vähentämään näitä haitallisia vaikutuksia. Tutkija- ja virkamiesjargonilla ilmaistuna meidän tulee ”vahvistaa ilmastonmuutokseen sopeutumista”.

Helteet ovatkin muistuttaneet meitä ilmastonmuutoksen hillinnän tärkeydestä. Hillintä ei kuitenkaan enää riitä. Koska hillintään liittyvä politiikka etenee hitaasti, ilmastonmuutokseen sopeutuminen on noussut uudella tavalla esiin viime vuosina. Mutta mitä sopeutuminen oikein tarkoittaa? Miten, ja kuka sitä vahvistaa?

Sopeutumisella tarkoitetaan politiikantekoa ja konkreettisia toimia, joilla muuttuvan ilmaston seurauksia vähennetään, seurauksiin varaudutaan ja niihin sopeudutaan. Sopeutuminen onkin turhan passiivisen kuuloinen sana kuvaamaan aktiivista toimintaa, jota se vaatii yksilötasolta politiikan valmisteluun asti.

Yksilötasolla voimme näiden helteiden aikana pitää huolta omasta ja läheistemme hyvinvoinnista.

Täällä maa- ja metsätalousministeriössä me keskitymme sopeutumispolitiikan kehittämiseen ja seuraamiseen, sillä ministeriömme koordinoi ilmastonmuutokseen sopeutumista kansallisella tasolla.

Viimeisin sopeutumisen virstanpylväs on ollut EU:n keväällä 2021 julkaistu uusi ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategia. Strategia ottaa uudella tavalla huomioon muuttuvan ilmaston aiheuttamat riskit, ja sen tavoitteena on nostaa sopeutuminen samalle kunnianhimon tasolle kuin hillintä. Konkreettisesti strategia pyrkii muun muassa siihen, että jäsenmaat käyttävät luontoon pohjautuvia ratkaisuja sopeutumisessa. Esimerkiksi puut toimivat viilentäjinä kuumissa kaupungeissa.

Kotimaassa uuden ilmastolain luonnos lähti lausuntokierrokselle perjantaina 2.7. Ilmastolaki asettaa hillintätoimien lisäksi vaatimuksia myös sopeutumiselle. Yksi vaatimus on kansallisen sopeutumissuunnitelman tekeminen.

Tällä hetkellä Suomessa on voimassa vuoteen 2022 ulottuva Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma. Vaikka suunnitelman peruselementit ovat vielä päteviä, on sopeutumispolitiikan toimeenpano edistynyt sitten vuoden 2014, jolloin suunnitelma laadittiin. Myös tutkittu tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja erilaisista seurauksista on lisääntynyt melkoisesti, joten suunnitelman päivittäminen on ajankohtaista.

Uuden suunnitelman valmistelu alkaa täydellä tohinalla syksyllä. Tärkeänä uutuutena valmisteltavassa suunnitelmassa on alueellisen sopeutumistyön edistäminen.

Ilmastopaneelin SUOMI-hanke kirittää myös sopeutumissuunnitelman valmistelua. Hankkeen tulokset tarjoavat esimerkkejä eri ohjauskeinoista, joita sopeutumisen edistämiseksi maailmalla on käytössä ja voimme kansallisestikin harkita.

Mikäli sopeutuminen kiinnostaa, seuraa Twitterissä tunnisteita #sopeutuminen, #IlmastonmuutosHaltuun ja #kiss2030 ja pysyt mukana! Raportoimme valmistelun edistymisestä myös maa- ja metsätalousministeriön sivuilla: https://mmm.fi/luonto-ja-ilmasto/ilmastonmuutokseen-sopeutuminen

Lisätietoja:

• THL:n sivuilta voit lukea, miten helteen terveyshaittoja vähennetään 
• Kommentoi uutta ilmastolain luonnosta 6.9.2021 mennessä (www.lausuntopalvelu.fi) 
• Perehdy EU:n uuteen sopeutumisstrategiaan tämän linkin kautta 
• Lue kansallisesta sopeutumissuunnitelmasta tämän linkin kautta 
• Lue lisää ilmastopaneelin SUOMI-hankkeesta tämän linkin kautta

Karoliina Pilli-Sihvola

Kirjoittaja aloitti 1.6.2021 erityisasiantuntijana maa- ja metsätalousministeriössä, päätehtävänään seuraavan kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman valmistelun koordinointi. Karoliina on pääosin nauttinut kesän helteistä, mutta on ollut huolissaan läheistensä jaksamisesta.