Metsäbiotalouden tiedepaneeli

Tavoitteet ja tuotokset

Maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön asettama metsäbiotalouden tiedepaneeli on tieteellinen ja riippumaton asiantuntijaelin, jonka tavoitteena on tukea politiikkaprosessien suunnittelua ja seurantaa sekä poliittista päätöksentekoa koostamalla tieteellistä tietoa ja lyhyen ja pitkän aikavälin tiedepohjaisia skenaarioita kestävän metsäarvoketjun ja metsäpohjaisten ekosysteemipalvelujen taloudellisista, ekologisista, sosiaalisista ja kulttuurisen kestävyyden ulottuvuuksista. Näissä lyhyen tai pitkän aikavälin kokonaisuuksissa tarkastellaan toimintavaihtoehtoja ja laskelmia esimerkiksi liittyen metsien kehitysennusteisiin, raaka-aineen saatavuuteen ja tuontiin, puuperäisiin tuoteinnovaatioihin tai puun käyttöön energian ja polttoaineiden tuotannossa, metsäsektorin ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin, metsäsektorin tuottamaan arvonlisään ja työllisyysvaikutuksiin ja metsäpohjaisten investointien tai ekosysteemipalveluiden potentiaaliin. Tarkasteluissa huomioidaan kokonaiskestävyyden eri osa-alueet tasapainoisesti.

Tiedepaneelin tehtävänä on myös analysoida metsää koskevien politiikkatoimien vaikutuksia metsäbiotalouden kokonaiskestävyyteen ja proaktiivisesti tuottaa ja koostaa tieteellistä tietoa tulevien politiikkatoimien ennakoimiseksi ja analysoimiseksi. Paneelin tehtävänä on myös tuottaa metsäbiotaloutta koskevia tutkimustiedon synteesejä ja antaa tarvittaessa politiikkasuosituksia. Paneelin tehtävänä on myös tukea metsäbiotalouden ja metsäpohjaisten ekosysteemipalveluiden TKI-toiminnan suuntaamista. Metsään, puuhun ja biomassaan perustuvien hyödykkeiden kehittämistä ja kaupallistamista kiihdytetään osana paneelin julkista toimintaa. Suomen metsäbiotalouden tiedepaneelin työ tukee myös valtioneuvoston yleisempiä tavoitteita päätöksenteon tietopohjan vahvistamisesta.

Lisäksi paneeli laatii lausuntoja metsiin ja metsien hyödyntämiseen liittyvistä lainsäädäntöaloitteista, strategioista ja politiikkaohjelmista.

Maa- ja metsätalousministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö valitsevat paneelin puheenjohtajan ja asettavat paneelin jäsenet saatujen ehdotusten pohjalta. Paneelin jäsenistön tulee täyttää tasa-arvolain (15.4.2005/232) 4 a §:n asettamat vaatimukset ja edustaa tasapainoisesti relevantteja tieteenaloja. Paneelissa on edustettuna metsätieteiden eri osa-alueiden lisäksi luonnontieteet, yhteiskunta- ja taloustieteet sekä tekniikka, joista erityisesti ilmastonmuutoksen, liike- ja kansantaloustieteen, oikeustieteen, luonnonvarapolitiikan, biojalostuksen, materiaalitieteiden ja energiatekniikan osaaminen ja asiantuntemus. Maa- ja metsätalousministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö voivat tarpeen mukaan täydentää metsäbiotalouden tiedepaneelia jäsenten vaihtumisen tai uusien jäsenten valinnan johdosta.

Paneeli valitsee varapuheenjohtajan/t keskuudestaan. Paneeli kokoontuu kuusi kertaa vuodessa sekä aina tarvittaessa. Paneelin jäsenet koordinoivat aktiivisesti tieteellisen tiedon kokoamista ja analyysia päätöksentekoa varten. Jokaisen paneelin jäsenen edellytetään osallistuvan julkiseen, tiedepohjaiseen keskusteluun asiantuntemuksensa pohjalta. Paneeli voi tarvittaessa kuulla eri sidosryhmiä ja kansainvälisiä asiantuntijoita. Paneelin puheenjohtaja vastaa paneelin työskentelyn käynnistämisestä ja tukitoimintojen järjestämisestä.

Lähtökohdat

Metsäbiotalouden arvoketjut ja metsistä saatavat ekosysteemipalvelut ovat tärkeitä Suomelle. Metsät peittävät yli 75% Suomen maapinta-alasta. Metsien puuvaranto on noin 2,5 miljardia m3. Metsät toimivat hiilinieluina ja niiden tuottamaa puubiomassaa hyödynnetään monipuolisesti. Metsäsektorin tuotteiden viennin arvo oli vuonna 2021 13,2 miljardia euroa. Metsäbiotalous työllisti vuonna 2018 yli 70 000 henkilöä. Metsien rooli luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä on merkittävä. Metsät tuottavat puun lisäksi myös muita ekosysteemipalveluja, kuten keräilytuotteita, riistataloutta tai virkistystä. Metsäarvoketjua ja metsistä saatavien ekosysteemipalvelujen potentiaalia ja vaikutuksia tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmista. Metsiin ja metsien hyödyntämiseen vaikuttavat monet erilaiset poliittiset instrumentit sekä Suomessa että Euroopassa.

Lukuisat kansalliset ja kansainväliset politiikkaprosessit ja niiden toimeenpano vaikuttavat suoraan ja välillisesti metsiin liittyvien ekosysteemipalveluiden ja metsäarvoketjun toimintaympäristöön ja toimintaedellytyksiin. On välttämätöntä, että poliittinen päätöksenteko pohjautuu monitieteiseen ja monisektoriseen tiedepohjaiseen asiantuntija-analyysiin, jossa politiikkatoimien vaikutuksia analysoidaan kokonaiskestävyyden kaikkien elementtien osalta ja koko arvoketjuun kohdistuen.

Lisätietoja

• Uusi metsäbiotalouden tiedepaneeli vahvistaa metsiin pohjautuvan kestävän arvoketjun tietopohjaa (MMM:n tiedote 23.12.2022)
• Metsäbiotalouden tiedepaneelin -nettisivusto