Maatalous- ja maaseutuhallinnon kehittämisvaihtoehtoja selvittävä työryhmä

Lähtökohdat

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa koskevassa päätöksessä (29.11.2013) maa- ja metsätalousministeriö on sitoutunut selvittämään kuntien tehtävien tehostamista ja vähentämistä maaseutuhallinnon järjestämisen osalta . Rakennepoliittisen ohjelman toi-meenpanon yhteydessä selvitetään kuntien maataloushallinnon tehtäviä niin, että vaikutus kuntien menoihin vuonna 2017 olisi -1,5 milj. euroa. Säästöä tavoitellaan EU:n ja kansallisten tukijärjestelmien yksinkertaistamisella, sähköisen asioinnin mukanaan tuomalla hallinnon te-hostamisella ja kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden (YT-alue) maaseutuhallinnon tehtäviä tehostavalla vaikutuksella.
Valtion virastorakenteen tehostamisen mahdollisuuksia selvitetään valtionvarainministeriön asettamassa Keskus- ja aluehallinnon virastoselvitys – hankkeessa (VIRSU). Hankkeen asettamispäätöksessä viitataan hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa koskevan päätöksen kohtaan 3.9, jonka perusteella hanke on asetettu.
VIRSU – hankkeessa toiminut Valtiollisen ja kunnallisen aluehallinnon ja kuntien työnjakoa selvittävä alatyöryhmä selvitti syksyn 2014 aikana eri vaihtoehtoja siitä, miten valtion ja kuntien välinen työnjako tulisi muodostaa VIRSU – hankkeen asettamissa rajoissa. Yhtenä selvityksen kohteena oli kuntien ja valtion maataloustukihallinnon tehtävien jako ja uudelleen järjestäminen. Aluehallinnon strategisen johtamisen ryhmässä (ASTRA) päädyttiin siihen, että maataloustukihallinnon tehtävien organisointia tarkastellaan VIRSU-hankkeesta riippumattomalla aikataululla, koska katsottiin, että tehtäväkentän kartoittaminen ja varsinaisen selvityksen laatiminen VIRSU-alatyöryhmälle annetussa aikataulussa ei olisi riittävällä tavalla mahdollista. Näin ollen asiasta päätettiin laatia erillisselvitys syyskuuhun 2015 mennessä. Selvityksen laadinta kirjattiin myös Valtiollisen ja kunnallisen aluehallinnon ja kuntien työnjakoa selvittävän alatyöryhmän loppuraporttiin. Loppuraportissa mainitaan erityisesti, että selvityksessä tulisi ottaa kantaa siihen, edellyttääkö maataloustukihallinnon tehtävät paikallista läsnäoloa ja toimeenpanoa, vai vaihtoehtoisesti alueellista läsnäoloa tai ei lainkaan läsnäoloa.
Maaseutuvirasto teki esiselvityksen (Maataloustukihallinnon uudistamista koskeva selvitys, Maaseutuviraston DNRO 279/09/2015) taustana hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sekä ASTRA-ryhmän 26.8.2014 kokouksen pöytäkirjan maininta siitä, että selvitystyö tehdään huo-mioiden mm. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksen (4/2013) suosituk-set. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuksen kannanotoissa todetaan mm., että maatalouden tukihallinnon monimutkaisuuden vuoksi kokonaisuuden ohjaus on vaikeaa, ja merkittäviä hallinnon tehostamishyötyjä voisi olla saavutettavissa, jos rakenteita yksinkertaistettaisiin. Tarkastuksen kannanotoissa todetaan lisäksi, että merkittävin yksittäinen hallinnollisen taakan vähentämisen kannalta oleellinen tekijä olisi tukijärjestelmien yksinkertaistaminen, joka kuitenkin merkitsisi maatalouspolitiikan tavoitteiden muuttamista. Kannanotoissa kuitenkin huomautetaan, että tukihallinnon laillisuuden taso on ollut hyvä, ts. käytännössä järjestelmä on toiminut hyvin.
Maaseutuviraston esiselvityksessä keskityttiin ns. viljelijätukihallinnon tehtäviin kunnissa, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa ja keskushallinnossa. Selvityksen ulkopuolelle rajattiin Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 ja 2014–2020 ns. maaseudun kehittämiseen liittyvät hanke- ja yritystuet sekä rakennetuet.