Maankäytön muutosmaksun lainsäädännön valmistelutyö

30.11.2023 Raportointi

Valtioneuvosto antoi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta selonteon
eduskunnalle heinäkuussa 2022. Samassa yhteydessä pääministeri Sanna Marinin
hallitus päätti käynnistää lisätoimia edistääkseen hallitusohjelman ja ilmastolain
tavoitteita hiilinielujen kasvusta sekä Suomen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035
mennessä. Yksi näistä toimista oli rakentamista ja pellonraivausta koskevan maankäytön
muutosmaksun lainsäädännön valmistelutyö.

Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö asettivat maankäytön
muutosmaksun valmistelemiseksi työryhmän, jonka toimikausi oli 30.9.2022–
30.11.2023. Työryhmä arvioi maksun erilaisia toteutustapoja ja niiden vaikutuksia sekä
laati lakiesitysluonnosta maankäytön muutosmaksusta. Lisäksi työryhmä tunnisti useita
erilaisia keinoja ja niiden yhdistelmiä, joilla pyritään vähentämään metsäkatoa.

Työryhmän laatima ehdotus maankäytön muutosmaksusta olisi veroluonteinen
ohjauskeino, jota sovellettaisiin metsämaan raivaamiseen muuhun käyttöön. Ehdotettu
maksun suuruus olisi 500 euroa täydeltä 10 aarilta eli 5 000 euroa hehtaarilta. Maksu
olisi sama riippumatta jatkokäytöstä. Alle puolen hehtaarin yksittäiset alueet jäisivät
lain soveltamisalan ulkopuolelle. Asemakaava-alueet olisi rajattu maksun ulkopuolelle.
Työryhmän esitystä ei viimeistelty työryhmän toimikauden aikana, joten sen
mahdollinen käyttöönotto vaatisi vielä lisävalmistelua.

Loppuraportti on julkaistu MMM:n julkaisusarjassa 15.1.2024.

30.11.2023 Raportointi

Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus tulee vaikutusarvioimaan
maankäytön muutosmaksun käyttöönottoa. Tämän vaikutusarvion tarkoituksena on
toimia päätöksenteon tukena sekä havainnollistaa, miten maankäytön muutosmaksu
täydentäisi olemassa olevia maankäyttösektorin ohjauskeinoja, mikä olisi maksun
potentiaalinen ilmastovaikutus ja miten se vaikuttaisi toteutuessaan erilaisissa
hankkeissa.

Maksun päästövähennyspotentiaali yhdessä muiden ohjauskeinojen kanssa olisi jopa
0,7–0,9 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia vuodessa. Melko pienellä maksulla olisi
ohjausvaikutusta maatalouden pellonraivauksiin. Ohjausvaikutus olisi merkittävämpi
pellonraivauksesta kuin rakentamisesta aiheutuvan metsäkadon hillitsemisessä. Maksu
muodostaa lisäkustannuksen toimijoille, jotka ryhtyvät raivaushankkeisiin ja sen
ohjausvaikutus toimii tehokkaimmin silloin, kun toimijoilla on ulottuvillaan vaihtoehtoja
metsänraivaukselle.

Merkittävimmät välittömät valtiontaloudelliset vaikutukset aiheutuisivat maankäytön
muutosmaksun toimeenpanoresursseista ja toisaalta valtion talousarvioon kertyvistä
tuloista, jotka olisivat alustavan arvion mukaan vuosittain noin 30 miljoonaa euroa.
Maankäytön muutosmaksun mahdollinen toteuttaminen edellyttäisi jatkovalmistelua
sekä tietojärjestelmien ja tietopohjan kehittämistä.

Vaikutusarvio on valmisteltu virkatyönä maankäytön muutosmaksua valmistelleessa
työryhmässä. Vaikutusarvio on julkaistu MMM:n julkaisusarjassa 15.1.2024.