Vuoden 2020 toukokuussa julkaistu EU:n biodiversiteettistrategia 2030 tukee Suomelle tärkeää työtä luontokadon pysäyttämiseksi ja elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) tuottavat taustatietoa sen tueksi, kuinka strategian tavoitteita voitaisiin parhaiten toteuttaa Suomessa. Selvityksen tilasi ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Biodiversiteettitavoitteet liittyvät vahvasti molempien ministeriöiden hallinnonalaan.

Luonnon köyhtyminen on ilmastonmuutoksen ohella yksi suurimmista ympäristöriskeistä, joten siihen on puututtava nopealla aikataululla. EU:n biodiversiteettistrategiassa on suuri joukko erilaisia toimia ja tavoitteita, joilla pyritään pysäyttämään luontokato jokaisessa jäsenmaassa. Mukana on esimerkiksi 14 eri ennallistamistavoitetta, tavoite turvata kaikki vanhat luonnontilaiset metsät sekä suojelutavoite, jonka mukaan sekä EU:n maa- että merialasta suojeltaisiin 30 prosenttia. Lisäksi tiukan suojelun pitäisi kattaa molemmista vähintään kymmenen prosenttia. Suojelutavoitteet ovat EU:n laajuisia yhteisiä tavoitteita.

Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö tilasivat tutkimuslaitoksilta selvityksen siitä, minkälainen lähtötilanne Suomella on toteuttaa EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita ja miten toteutus vaikuttaisi yhteiskunnan eri osa-alueilla. SYKEn ja Luken selvityksessä tarkastellaan ekologisen kestävyyden lisäksi myös sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Näiden pohjalta voidaan arvioida, miten Suomi osallistuisi strategian suojelu- ja ennallistamistavoitteiden saavuttamiseen parhaalla mahdollisella tavalla.

"Tähän mennessä olemme kartoittaneet Suomen lähtötilannetta strategian suojelu- ja ennallistamistavoitteiden toteuttamiseen. Jatkossa selvitämme, millaisia taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia näiden tavoitteiden toteuttamisesta syntyy", sanoo Leena Kärkkäinen Luonnonvarakeskuksesta.

"Virtavesien kunnostustoimien osalta on strategiassa otettu yhdeksi tavoitteeksi lisätä Euroopassa vapaiden virtavesien määrää 25 000 kilometriä purkamalla vaellusesteitä. Tavoitteen saavuttamiseksi meillä Suomessa on hienoja mahdollisuuksia, joskin esteitäkin on yllättävän paljon, yli 5000 patorakennetta. Jatkossa pyritään priorisoimaan sellaiset kohteet, joissa virtavesiluonto voisi parhaiten palautua luontaiseksi ja parhaimmassa tapauksessa saada vaikkapa vaelluskalat takaisin kohteeseen", sanoo Saija Koljonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Hyvät vapaaehtoisen suojelun keinot käyttöön

EU:n biodiversiteettistrategian toteutus on jo käynnissä Suomessa. Tarkoituksena on hyödyntää olemassa olevia toimintatapoja kuten Helmi-elinympäristöohjelmaa ja METSO-ohjelmaa. METSO-ohjelma turvaa metsien monimuotoisuutta, kun taas Helmi-ohjelmassa ovat mukana muutkin elinympäristöt kuten mm. vesistöt, suot ja kosteikot. Molemmat ohjelmat ovat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisiä ja perustuvat maanomistajien vapaaehtoiseen osallistumiseen. Jatkossakin luonnon monimuotoisuutta edistetään vapaaehtoisilla toimilla yhteistyössä maanomistajien kanssa.  

Luken ja SYKEn yhteisen selvityksen on tarkoitus valmistua huhtikuussa. Käynnissä on myös monia muita tutkimuksia ja käytännön hankkeita, jotka edistävät EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita. Tavoitteet pyritään toteuttamaan vuoteen 2030 mennessä ja vuonna 2024 tarkastellaan ensimmäisen kerran, miten toteutus on edennyt. Biodiversiteettistrategian kansallisesta valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa ympäristöministeriö yhdessä sidosryhmien kanssa. Ministeriö kutsuu kevään aikana sidosryhmiä mukaan työhön.

•  EU:n biodiversiteettistrategia
• Ympäristöministeriön aiempi tiedote EU:n biodiversiteettistrategiasta (20.5.2020)
• Maa- ja metsätalousministeriön aiempi tiedote EU:n biodiversiteettistrategiasta (20.5.2020)

Lisätietoja:

Ympäristöneuvos Kristiina Niikkonen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 198, kristiina.niikkonen@ym.fi

Neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 259, johanna.niemivuo-lahti@mmm.fi

Erikoistutkija Leena Kärkkäinen, Luonnonvarakeskus, p. 0295 324 848, leena.karkkainen@luke.fi

Erikoistutkija Saija Koljonen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 791, saija.koljonen@syke.fi