Karhun metsästyslupia lisätään kannan rajoittamiseksi tihentymäalueilla

RKTL:n kesäkuussa ministeriölle toimittaman arvion mukaan Suomessa elää vähintään 1515–1635 karhua. Vuotta aikaisemmin kannan arvioitiin olevan 1170–1300 yksilöä. Vuonna 2000 karhuja arvioitiin Suomessa olevan noin 850. Näin suuri nousu karhun kanta-arviossa osoittaa karhukannan olevan hyvin elinvoimainen.

Lausuntokierroksen johdosta määräystä muutettiin itäisellä poronhoitoalueella ja Itä-Suomen vakiintuneen karhukannan hoitoalueella lisäämällä suurinta sallittua saalismäärää kymmenellä karhulla molemmilla alueilla. Lausunnoissa todettiin porojen vasahävikin kasvaneen itäisellä poronhoitoalueella ja toisaalta pidettiin tärkeänä karhukannan hoitosuunnitelman linjausten toteuttamista tiheimmän karhukannan alueella Itä-Suomessa.

Määrän nostaminen kohdistuu Itä-Suomessa ainoastaan vakiintuneen karhukannan alueelle. Siellä karhukannan hoitosuunnitelman mukaisesti tavoitteeksi on asetettu, että karhujen määrää ei lisätä ja itärajan tihentymäalueilla kantaa on mahdollista harventaa nykyisestä.

Lisäksi nyt annettu määräys mahdollistaa karhunmetsästyksen lisäämisen Kainuun metsäpeurojen vasoma-alueilla metsäpeurakannan vähenemisen pysäyttämiseksi. Muualla Suomessa levittäytymisvyöhykkeellä ja kehittyvän kannan hoitoalueella karhukannan annetaan kasvaa.

Suomen suurpetopolitiikka nojaa hoitosuunnitelmiin, jotka toimivat työkaluina eri intressien yhteensovittamisessa. Hoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti maa- ja metsätalousministeriö on osoittanut RKTL:lle 109 000 euron määrärahan Pohjois-Karjalan karhukannan arvioinnin tekemiseksi tarkemmalla DNA-menetelmällä.

Ministeriö on antanut määräykset suurimmista sallituista saalismääristä myös enintään 22 suden, 20 ilveksen, 1050 hallin eli harmaahylkeen, 30 itämerennorpan, 250 euroopanmajavan ja 55 saukon metsästämiseksi.

Itämerennorpan pyyntiin voi saada luvan ainoastaan kalastusvahinkoja aiheuttavien yksilöiden metsästykseen kiinteästä pyydyksestä tai kalankasvatusaltaan tai kiinteän pyydyksen välittömässä yhteydessä olevasta elävänä pyytävästä loukusta. Määriä ei muutettu lausuntokierroksen johdosta.

Ilveksen ns. kannanhoidollisten metsästyslupien enimmäismäärä päätetään syksyllä tarkemman kanta-arvion valmistuttua. Suden määräyskirjettä voidaan tarkistaa tarkentuneen kanta-arvion johdosta.

Ministeriön määräyksillä ohjataan metsästystä metsästyslaissa tarkoitetun kestävän käytön periaatteen, EU:n luontodirektiivin sekä kansallisten hoitosuunnitelmien mukaisesti.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Jussi Laanikari, p. 040 733 6229
ylitarkastaja Janne Pitkänen, p. 040 867 2667