Ilmasto muuttuu - tulvien varalta suunniteltu yli 400 toimenpidettä
Maa- ja metsätalousministeriö on tänään hyväksynyt Suomen ensimmäiset vesistö- ja meritulvariskien hallintasuunnitelmat. Suunnitelmissa esitetään 21:lle merkittävälle tulvariskialueelle tavoitteet ja toimenpiteet, joilla ehkäistään ja vähennetään tulvista aiheutuvia vahinkoja. Tavoitteena on, että ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle ei aiheudu vaaraa ja että yhteiskunnan tärkeät toiminnot ovat suojassa erittäin harvinaisenkin tulvan sattuessa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää Suomessa yli 400 toimenpidettä.
Tulvariskien hallintasuunnitelmat valmistuvat nyt ensimmäistä kertaa yhtenäisin periaattein koko EU:ssa. Työ käynnistyi Keski-Euroopassa vuosituhannen alussa sattuneiden suurtulvien jälkeen. Koko EU:n alueella on yli 8 000 tulvariskialuetta, joilla jokien tai järvien tulvimisesta, meriveden pinnan noususta tai rankkasateista voi aiheutua merkittävää vahinkoa ihmisille, taloudelle, ympäristölle tai kulttuuriperinnölle. Suomen kaupungeista suurimmat riskit ovat Porissa ja Rovaniemellä. Porissa erittäin harvinainen, mutta mahdollinen, tulva voi uhata n. 5 000 asukasta, Rovaniemellä n. 2 600 asukasta.
Alueille räätälöityjä sopeutumistoimia tarvitaan
Tulvat aiheuttavat vuosittain vahinkoja eri puolella Suomea, esimerkiksi syksyn 2012 ja kevään 2013 tulvien kokonaisvahingoiksi arvioitiin noin 20 miljoonaa euroa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät erityisesti sään ja vesiolojen vaihteluina sekä ääri-ilmiöiden lisääntymisenä, mikä voi kasvattaa tulvavahinkoja tulevaisuudessa. Tulvariskien hallintasuunnitelmat toimenpiteineen ovat keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Suunnitelmat perustuvat paikallisiin sekä alueellisiin olosuhteisiin, ja ne on valmisteltu aluetasolla.
- Pariisin ilmastoneuvotteluissa saatiin aikaiseksi kattava ja käänteentekevä ilmastosopimus. Vaikka sopimukseen päästiinkin, niin meillä kuin muualla tarvitaan silti monia toimenpiteitä esimerkiksi muuttuviin sää- ja vesioloihin sopeutumiseksi, toteaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Katse terveyteen ja turvallisuuteen
Tavoitteena on, että ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle ei aiheudu vaaraa ja että yhteiskunnan tärkeät toiminnot, kuten sähkön, lämmön ja veden jakelu, turvataan erittäin harvinaisenkin tulvan sattuessa. Pysyvä asutus suojataan harvinaisen tulvan varalta. Yksityiskohtaisempia tavoitteita on asetettu esimerkiksi vaikeasti evakuoitavien sekä ympäristövahinkokohteiden suojaamiseksi.
Tavoitteiden saavuttamiseksi esitetään kaikkiaan 410 toimenpidettä, joilla parannetaan varautumista, suojaudutaan sekä ehkäistään ja vähennetään vahinkoja ennen tulvaa, sen aikana ja jälkeen. Toimenpiteet on selvitetty ja hyväksytty alueellisissa tulvaryhmissä, joissa on edustajia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta sekä maakuntien liitoista, kunnista ja pelastustoimesta. Valmisteluun on osallistunut myös muun muassa alueiden asukkaita ja yrittäjiä. Toimenpiteiden toteuttajia olisivat suurelta osalta kuntien ja valtion organisaatiot. Myös kiinteistöjen omistajien sekä energiayhtiöiden ja muiden yritysten sekä yhteisöjen toteuttaviksi on ehdotettu toimenpiteitä.
Tulvia hillitään luonnonmukaisin keinoin ja tulvarakentein
Tulvavahinkoja ehkäistään parantamalla alueiden käytön suunnittelua, rakentamisen ohjausta, vesistöjen säännöstelyä, tulvista varoittamista, ihmisten tulvatietoisuutta ja pelastussuunnittelua. Suunnitelmat on sovitettu yhteen valtioneuvoston 3.12.2015 hyväksymien vesihoitosuunnitelmien kanssa. Toimenpiteistä moni parantaa vesien tilaa kuten tulvavesien pidättäminen valuma-alueella sekä jätevesiviemäriverkostojen tulvakestävyyden kohottaminen.
- Varautuminen sää- ja vesiolojen muuttumiseen uudella tekniikalla on myös liiketoimintamahdollisuus. Nykyaikaisten havainnointi-, ennustus- ja varoitusjärjestelmien sekä ympäristöystävällisen tulvavesien hallinnan kehittäminen voi edistää alan yritysten kilpailukykyä maailmalla, sanoo ministeri Tiilikainen.
Vahinkojen vähentämiseksi tarvitaan myös tulvasuojelurakenteiden kunnostamista sekä paikoin uusien rakentamista. Niistä suurimpia ovat Kemijoelle ehdotettu säännöstelyallas, Kyrön- ja Lapuanjoen tulvapenkereet sekä Säpilän oikaisu-uoma Kokemäenjoessa. Kaikille toimenpiteille ei ole laadittu kustannusarvioita, mutta kokonaiskustannuksiksi arvioidaan noin 450 miljoonaa euroa. Kaikkiaan 22 toimenpiteen kustannukset nousevat yli miljoonaan euroon.
Tulvariskien hallintasuunnitelmissa ei aseta sitovia aikatavoitteita. Viidellä alueella arvioidaan päästävän tavoitteisiin vuoteen 2021 mennessä, muilla alueilla pääosin vasta 2020-luvun lopulla. Suunnitelmien hyväksymisellä ei myöskään vielä päätetä yksittäisistä rakentamishankkeista, vaan niiden taloudelliset ja oikeudelliset edellytykset ratkaistaan vasta tarkempien suunnitelmien ja vaikutusten arvioinnin perusteella esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain, luonnonsuojelulain sekä vesilain mukaisissa menettelyissä.
Kemijoelle ehdotetun altaan vaikutuksia ja oikeudellisia edellytyksiä Natura 2000 -verkoston suojelutavoitteiden kannalta selvitetään parhaillaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavoituksen yhteydessä. Näin ollen Kemijoen vesistön suunnitelman niistä osista, jotka perustuvat altaan rakentamiseen, on tarkoitus päättää vasta, kun altaan toteuttamisedellytykset luonnonsuojelulain kannalta on maakuntakaavoituksen yhteydessä ratkaistu.
Maa- ja metsätalousministeriö vastaa tulvariskien hallinnan ohjauksesta yhteistyössä sisäasiainministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa. Tulvariskien hallintasuunnitelmien yhteenvetoon sekä eri alueiden suunnitelmiin voi tutustua osoitteessa www.ymparisto.fi/vaikutavesiin.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ministerin erityisavustaja Jyrki Peisa, puh. 050 364 0836, etunimi.sukunimi(at)ymparisto.fi [jyrki.peisa]
vesiylitarkastaja Ville Keskisarja, puh. 0295 62390, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi [ville.keskisarja]
