Luken hirvieläinselvitys tarjoaa hyvän pohjan jatkotoimille – tavoitteena eri näkökulmien yhteensovittaminen

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore selvitys hirvieläinten vaikutuksista on maa- ja metsätalousministeriön mielestä tervetullut lisä hirvieläimiä koskevaan keskusteluun. Laajan tutkijajoukon laatima raportti on monipuolinen katsaus hirvieläinten ekosysteemi-, elinkeino-, erätalous- ja muihin vaikutuksiin.

Maa- ja metsätalousministeriön teettämässä selvityksessä nousivat esiin merkittävät erot eri alueiden välillä; sekä hirvieläinkantojen koot että niiden vaikutukset ja vaikutusten sietäminen vaihtelevat suuresti alueittain. Paikallisuus ja eri ryhmien tavoitteiden huomioiminen ja yhteensovittaminen on jatkossa keskeinen tekijä hirvieläimiä koskevan päätöksenteon kehittämisessä. Vain siten eri toimijoiden on mahdollista sitoutua päätösten toimenpanoon.

–  Hirvieläinkannat ovat monin paikoin runsastuneet merkittävästi ja aiheuttaneet tuhoja sekä maa- ja metsätaloudessa että liikenteessä. Runsaimpien kantojen alueilla on jouduttu jopa vaihtamaan viljelykasveja ja puulajeja hirvieläinten takia. Kantojen kasvu on tuonut tullessaan ristiriitoja, joiden ratkaiseminen vaatii avointa vuoropuhelua, nykyisten päätöksentekomekanismien uudelleenarviointia ja toimijoiden yhteistyötä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Hirvieläinten tuottamat hyödyt ja haitat ovat yleisesti ottaen sidoksissa hirvieläinkantojen kokoon; kantojen kasvu on lisännyt sekä eläinten riista-arvoa että hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja. Hirvieläinkantojen hoitoon liittyy erilaisia – osin jopa vastakkaisia – tavoitteita, ja eri toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia on siksi arvioitava kokonaisvaltaisesti.

Yhteistyön kehittämistä palvelisi esimerkiksi selvitys siitä, miten hyvin nykyinen päätöksenteko toimii siihen osallistuvien tahojen kannalta, miten prosessissa hyödynnetään erilaisia tietolähteitä, mitä uusia tietolähteitä kaivattaisiin ja miten kaikki olennaiset tahot pystyisivät parhaiten osallistumaan päätöksentekoon. Myös alueellisista pilottihankkeista olisi hyötyä vuoropuhelun kehittämisessä.

Tulevaisuuden skenaarioista tulossa uutta tietoa

Hirven metsästykseen osallistuu vuosittain noin 100 000 vapaaehtoista, ja metsästäjät käyttävät harrastukseensa varusteet ja matkakulut mukaan lukien noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Saaliiksi saadut keskimäärin noin 50 000 hirveä hyödynnetään ravintona joko suoraan kotitalouksissa tai jalostettuina tuotteina. Taloudellisten arvojen lisäksi metsästykseen liittyy merkittäviä sosiaalisia ja virkistysarvoja.

Hirvieläinten aiheuttamien tuhojen määrä metsätaloudelle on toisaalta selvityksen mukaan uudistamiskustannukset sekä kasvu- ja laatutappiot huomioiden noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi tulevat ne menetykset, jotka aiheutuvat tukkipuun arvoon vaikuttavista laatutappioista ja kuusen istuttamisesta karuille maille. Hirvieläinkantojen säätelyssä on siksi tarpeen huomioida myös metsävarojen rakenne ja eläinten liikkuminen alueelta toiselle.  

Hirvieläinten ekosysteemivaikutukset heijastuvat osaltaan puulajien suhteellisiin osuuksiin ja muuhun luonnon monimuotoisuuteen sekä metsien sopeutumiseen ilmastonmuutokseen. Tähän liittyen Lukessa on jo käynnistynyt hanke, jossa simuloidaan erilaisia metsänhoidon, maankäytön ja riistapolitiikan skenaarioita tulevaisuuden metsätuhoriskit huomioon ottaen. Uusi FOSTER-hanke tulee tarjoamaan lähivuosina uutta tietoa metsien ja hirvieläinten yhteisvaikutuksista ja metsien sopeutumisesta ilmastonmuutokseen.

Hirvieläinkantojen säätelyssä tulee huomioida myös hirvieläinten rooli suurpetojemme, etenkin suden, tärkeimpänä ravintokohteena, ja kannanhoitoa tulee siksi kehittää monilajisen kannanhoidon suuntaan.

Tarvetta olisi myös kokonaisarviolle siitä, miten hirvieläinten aiheuttamat tuhot – ja toisaalta metsästyksestä saatavat hyödyt – näyttäytyvät yksittäisen metsänomistajan ja kansantalouden näkökulmista niin lyhyellä kuin pitkällä aikajänteellä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä:

• Metsä- ja bioenergiayksikkö: neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen, p. 029 516 2162

• Erätalousyksikkö: erätalousneuvos Vesa Ruusila, p. 029 516 2051

• Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi

Lue myös:

• Hirvieläinten vaikutukset yhteiskunnassa – ekosysteemien avainlajeja, arvokasta riistaa ja merkittäviä vahinkojen aiheuttajia (Luken tiedote 2.6.2021)

• Tulevaisuuden monitavoitteiset metsät ja niihin kohdistuvat riskit muuttuvassa ilmastossa (FOSTER-hanke, luke.fi)

• Vesa Ruusila: Urakka valkohäntäpeurakannan pienentämiseksi jatkuu (MMM-blogi 29.3.2021)