Luonnonvarojen hallinnassa on huomioitava myös alojen keskinäiset kytkennät

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto arvioi viime viikolla pidetyssä tilaisuudessa Suomen vesialan uuden kansainvälisen strategian ja kansallisen metsästrategian kansainvälisten linjausten suhdetta YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tilaisuuden puheenvuoroissa korostuivat erityisesti eri alojen väliset ristiinkytkennät ja se, miten muutokset yhdellä luonnonvarasektorilla vaikuttavat samalla muihin sektoreihin. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii ns. nexus-lähestymistapaa, jossa eri luonnonvarojen väliset kytkennät otetaan aktiivisesti huomioon.

Vaikutukset luonnonvarojen välillä voivat olla joko positiivisia, negatiivisia tai neutraaleja ja niissä tapahtuu koko ajan myös muutoksia, mikä tekee kokonaistarkastelun hyvin haasteelliseksi. Ilman tällaista kokonaisvaltaista tarkastelua kuva luonnonvaroihin liittyvistä ilmiöistä ja ongelmista jää kuitenkin vajaaksi, eikä ongelmiin löydetä parhaita mahdollisia ratkaisuja.  

Esimerkiksi vesi liittyy välillisesti tai suoraan kaikkiin kestävän kehityksen tavoitteisiin, ja vesivarojen hyvä hallinta on osa ratkaisua lähes kaikissa maailman isoissa ongelmissa kuten nälänhädässä, luonnonvarojen ylikulutuksessa, ympäristön pilaamisessa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Myös ruuantuotanto ja energiantuotanto ovat yhä vahvemmin sidoksissa toisiinsa ja riippuvaisia samoista rajallisista resursseista. Kestävä metsätalous linkittyy samaan tapaan useisiin muihinkin kestävän kehityksen tavoitteisiin kuten maaekosysteemi-, energia- ja ilmastotavoitteisiin.

Osa-optimoinnin aika on ohi

Luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvät myös ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen haasteet. Vaikka kaikkiin näihin liittyvät tavoitteet linkittyvätkin monella tavalla toisiinsa, eri sektoreiden tutkimus ja hallinnointi tapahtuvat kuitenkin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla edelleen useimmiten toisistaan erillään.

–Kyse ei ole pelkästään ongelmien hahmottamisesta ja niiden ratkaisemisesta. Tutkimus- ja toimialojen välisiltä rajapinnoilta löytyy usein myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ajattelu- ja toimintatapojen uudistaminen nexus-lähestymistavan suuntaan tulisi ulottaa myös hallinnonalojen väliseen ja sisäiseen yhteistoimintaan, painotti maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio tilaisuuden avauspuheenvuorossaan.

Osa-optimoinnista tulisi kaiken kaikkiaan päästä eroon ja raja-aitoja sektoreitten välillä madaltaa, jotta kaikki voisivat oppia toisiltaan ja luoda yhdessä uutta.

–Myös hankkeiden rahoituskäytäntöjen tulisi olla joustavampia. Esimerkiksi budjettien suunnittelu voisi tapahtua ilmiöiden ja teemojen kautta sen sijaan, että rahoitusta suunnitellaan vain hallinnonaloittain, totesi Husu-Kallio.

Tilaisuuden ohjelma ja esitykset

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä:
Suunnittelija Heidi Alatalo, p. 029 516 2046
Metsäneuvos Heikki Granholm, p. 029 516 2130    
Kansainvälisen vesiyhteistyön päällikkö Seppo Rekolainen, p. 029 516 2086
Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toiminta käynnistyi vuoden 2016 lopulla maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta. Yhteistoiminnan tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, politiikan kehittämistä ja toimeenpanoa globaalilla, alueellisella ja EU-tasolla. Yhteistyö eri tutkimus- ja hallinnonalojen välillä tukee samalla myös Suomen kansainvälisen luonnonvarapolitiikan ennakointityötä, johdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Yhteistyöverkostossa on tähän mennessä käsitelty vesi-, metsä- ja ruoka-aiheiden lisäksi muun muassa arktisia kysymyksiä ja digitalisaation hyödyntämisen mahdollisuuksia kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa. 

Lisätietoa kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkostosta