Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2025
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2,6 miljardia euroa.
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) haluaa talousarvioehdotuksessaan vuodelle 2025 luoda kasvun edellytyksiä ja huolehtia huoltovarmuudesta. Maatalous on merkittävä osa huoltovarmuutta ja yhteiskunnan strategista ydintä, eikä leikkauksia kohdisteta ruoantuotantoon. Biotalousala niin metsä- kuin elintarvikesektorillakin on yksi kasvunaloista, johon MMM haluaa panostaa. Haasteellisessa taloustilanteessa MMM kantaa oman osuutensa hallituksen päättämistä julkisen talouden sopeutumistoimista.
Talousarvioehdotuksen yksi painopiste on kasvun aikaansaamisessa: viennin edistämiseen, huoltovarmuuteen sekä biotalouden arvonlisään ohjataan erityinen kasvupaketti. Tutkimus- ja kehitysrahoitusta suunnataan Luonnonvarakeskuksen Jokioisten yksikön tutkimusteknologiaan ja hallinnonalan tutkimuslaitosten tutkijatohtoriohjelmiin.
Poimintoja talousarvioesityksestä
Enonkosken kalanviljelylaitoksen säilyttämiseen ja sen toiminnan vahvistamiseen ehdotetaan lisäpanostusta. Luonnonvarakeskuksen Enonkosken toimipaikkaa kehitetään ja sen toimintaa vahvistetaan Saimaan järvilohen ja muiden Vuoksen vesistön uhanalaisten kalakantojen säilyttämistä turvaavana viljelylaitoksena.
MMM haluaa jatkaa tukeaan 4H-toiminnalle saman tasoisena kuin vuoden 2024 talousarvioesityksessä. 4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta tarjoamalla monipuolista harrastus- ja palvelutoimintaa, työllistämällä nuoria sekä tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen mm. omia yrityksiä perustamalla. Tämän Lisäksi 4H-toiminnalla edistetään maaseutu- ja kaupunkialueiden vuorovaikutusta.
MMM ehdottaa rahoitusta maankäyttösektorin kasvihuonekaasuinventaarion ja seurantajärjestelmän kehittämiseen. Kasvihuonekaasupäästöjen seuranta ja raportointi ovat perusta maankäyttösektorin ilmastopolitiikan arvioinnille, suunnittelulle ja seurannalle. Tietoja hyödynnetään, kun seurataan Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista ja suunnitellaan nielu- ja päästövähennystoimia. Suomi raportoi kasvihuonekaasujen päästömääristään ja ilmastopolitiikan toimeenpanosta myös EU:lle ja YK:lle.
Suomeen suunnitellaan kansallista avaruustilannekeskusta, jota on suunniteltu perustettavaksi vuonna 2027 ja joka olisi täydessä toimintavalmiudessa vuonna 2030. Osana avaruustilannekeskuksen toimintaa olisi Maanmittauslaitoksen Metsähovin tutkimusaseman satelliittilaserin käyttö, johon tulisi integroida kokonaan uusi tehokkaampi laser. Tähän parannustyöhön MMM ehdottaa rahoitusta.
Kehysriihessä päätettyjä toimia julkisen talouden vahvistamiseksi
Hallitus päätti kehysriihessään 16.4.2024 toimista, joilla parannetaan julkisen talouden kestävyyttä ja luodaan edellytykset velkaantumisen kasvun taittamiseen. Ratkaisuissa on pyritty suojaamaan tulevan hyvinvoinnin kannalta keskeiset työ, turvallisuus ja osaaminen. Päätetyt sopeutustoimet toteutetaan niin, etteivät nämä hyvinvoinnin ja tulevaisuuden keskeiset rakennuspuut vaarannu. Hallinnonalan valtionavustusten tasoa alennetaan, kohdennetaan säästöjä toimintamenoihin sekä vähennetään kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja ja rahoitusosuuksia.
Hevostalouden edistämisen rahoitusta alennetaan vuodesta 2025 lukien valtionavustuksiin kohdennetuista säästöistä johtuen. Leikkausten vaikutusten keventämiseen etsitään ratkaisuja yhdessä toimialan kanssa.
Toimintamenosäästöjä kohdennetaan useisiin eri kohteisiin valtiohallinnon tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen johdosta. Virastojen toimintamenojen ohella vähennyksiä tehdään esimerkiksi vuoden 2024 alusta voimaan tulleeseen metsätalouden Metka-tukijärjestelmään. Säästöjen takia työlajeja ja tukiehtoja tullaan tarkastelemaan siten, että muutosten vaikutukset metsien kasvuun ja hiilensidontaan jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.
Lisäksi MMM varautuu uusien EU- ja muiden tehtävien resursointiin, näistä merkittävimmät ovat metsäkatoasetuksen ja kyberturvallisuusdirektiivin (NIS2) toimeenpano sekä kriittisen infrastruktuurin kriisinkestävyyden parantaminen (CER). Uusien velvoitteiden myötä tulevat tehtävät resursoidaan pääsääntöisesti nykyisten määrärahojen puitteissa luopumalla olemassa olevista tehtävistä tai tehostamalla nykyisten tehtävien hoitamista.
Kansainvälisten järjestöjen osalta leikkaukset kohdistuvat muihin kuin pakollisiin ja välttämättömiin jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin.
Julkisen talouden vahvistamistoimet sisältävät myös Metsähallituksen tuloutuksen kasvattamisen. Tuloutuksen kasvu ei edellytä Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelmissa asetettujen hakkuutavoitteiden nostamista, vaan perustuu ensisijaisesti puun hintakehitykseen ja Metsähallituksen oman toiminnan tehostamiseen.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah muistuttaa vaikeidenkin päätösten taustana olevan hyvinvointivaltion säilyttäminen.
”Maa- ja metsätalousministeriö osallistuu omalta osaltaan säästötoimenpiteisiin, jotta hyvinvointi-Suomen palvelut voidaan jatkossakin turvata. Säästöjä ei kuitenkaan kohdisteta maatalouteen, joka on välttämätön osa huoltovarmuuttamme. Maatalouden kannattavuuden edellytyksiä ei tule heikentää”, painottaa ministeri Essayah.
Talousarvioehdotuksen käsittelyn jatko
Hallitus viimeistelee talousarvioehdotuksen budjettiriihessä 3.–4. syyskuuta. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle 23. syyskuuta, minkä jälkeen eduskunta käsittelee ehdotusta loppuvuoden ajan ja hyväksyy vuoden 2025 budjetin joulukuussa.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä
ministerin erityisavustaja Marjo Loponen, p. 050 308 5411, marjo.loponen(at)gov.fi
talousjohtaja Matti Hyytinen, p. 02951 62225, matti.hyytinen(at)gov.fi
Linkki: Maa- ja metsätalousministeriön ehdotus vuoden 2025 talousarvioksi
