Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Maaseutubarometri 2020 valottaa suomalaisten näkemyksiä maaseudusta:
Maaseutu on hyvän elämän paikka 61 prosentille suomalaisista

Maa- ja metsätalousministeriö
17.6.2020 13.49
Tiedote

Maaseutubarometri 2020 kertoo, että monipaikkaisuus on vahvistunut. Sen myötä maaseutu on läsnä yhä useamman kansalaisen arjessa. Se, miten maaseutua hyödynnetään, on muuttumassa. Pysyvää on suomalaisten myönteinen suhtautuminen maaseutuun. Maaseutu on hyvän elämän paikka 61 prosentille suomalaisista.

Järjestyksessä neljännen Maaseutubarometrin ensimmäiset tulokset on julkaistu. Maaseutubarometri 2020 on jatkumoa Maaseutubarometrille 2013 (julkaistu 2014) ja Maamerkit-barometrille (2009 ja 2011). Tutkimuksen on tilannut Maaseutupolitiikan neuvosto maa- ja metsätalousministeriöstä ja sen on tuottanut Luonnonvarakeskus. Vastausten keruun on toteuttanut Taloustutkimus Oy.

"Maaseutu nähdään hyvän elämän paikkana, myös nuorten kaupunkilaisten silmin. Heistä joka viides toivoisi vakituiseksi asuinpaikakseen maaseudun ja 37 prosenttia näkee, että omistavat kymmenen vuoden kuluttua vapaa-ajan asunnon maaseudulla", kertoo tutkija Jarkko Pyysiäinen Luonnonvarakeskuksesta.

Maaseutubarometri 2020 paljastaa, että maaseutu latautuu myönteisillä mielikuvilla kuten luonto, aitous ja vapaus. Myös avoimuus ja kulttuuritekijät liitetään maaseutuun, joka nähdään myös modernimpana kuin ennen. Ympäristöystävällinen elämäntapa liitetään huomattavasti enemmän maaseutuun (52 prosenttia) kuin kaupunkiin (kymmenen prosenttia).

"Maaseutuun ja kaupunkiin liitetyt mielikuvat ovat pitkälti toistensa peilikuvia. Hyvä elämä liitetään maaseutuun siinä, missä stressi kaupunkiin", toteaa Pyysiäinen.

Suomen kaupungistumisaste on 72 prosenttia, mutta kaupunkilaiseksi itsensä kokee vain 40 prosenttia suomalaisista. Sen sijaan 37 prosenttia kokee olevansa sekä kaupunkilainen että maalainen. Maalaisiksi itsensä kokee 20 prosenttia. Maalaisidentiteetti koetaan tärkeämpänä ja vahvempana kuin kaupunkilaisidentiteetti koetaan. Kaupunkilaisidentiteetti on yleisempi nuoremmilla vastaajilla.

Suomalaiset mieltävät itsensä vahvasti monipaikkaisiksi. Neljännes kaupunkilaisista viettää maaseudulla aikaa kuukaudesta puoleen vuoteen. Yksitoista prosenttia maaseudulla asuvista viettää vähintään kuukauden kaupungin keskustassa. Monipaikkainen liike on kahdensuuntainen, mutta kaupungista maaseudulle liikkuu suurempia henkilömääriä.  

"Monipaikkaisuus näkyy selkeästi ihmisten arjessa ja aikeissa, myös nuorten tulevaisuudennäkymissä", huomauttaa tutkimusprofessori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta.  

Neljännes kaupunkilaisista haluaisi muuttaa maalle

Tuoreen barometrin mukaan lähes 25 prosenttia ison kaupungin keskustassa tai laidoilla asuvista haluaisi asua ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla. Kyseisillä alueilla asuvat ovatkin tyytyväisimpiä asuinpaikkaansa. Muuttoaikeissa kaupunkimaisempaan ympäristöön on viisitoista prosenttia suomalaisista ja saman verran miettii muuttoa maaseutumaisempaan ympäristöön.

Tärkeä havainto on, että suomalaiset haluavat alueita kohdeltavan yhdenvertaisesti. 63 prosenttia ei pidä sopivana rajoittaa julkisia palveluja syrjäisillä seuduilla. Vain 17 prosenttia on edes osittain sitä mieltä, että haja-asutusalueille rakentamista pitäisi rajoittaa ja 85 prosenttia katsoo, että pitäisi olla oikeus asua siellä, missä haluaa, korostaa Vihinen.  

Maaseutubarometri 2020 –tutkimuksessa selvisi, että maaseutuun välinpitämättömästi suhtautuvien osuus on lisääntynyt; 18 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, ettei maaseudulla ole mitään merkitystä heidän elämäänsä. Kuitenkin yhä useampi suomalainen näkee maaseudun tulevaisuuden voimavarana. Tämä trendi on ollut nouseva jo kymmenen vuoden ajan.

Maaseutubarometrin 2020 tulokset julkaistaan kolmessa osassa. Ensimmäinen osa käsittelee suomalaisten mielikuvia maaseudusta, heidän kokemaa aluetyyppi-identiteettiä sekä näkemyksiä maaseudun tulevaisuudesta että maaseudun kehittämisestä. Maaseutubarometrin 2020 tutkimusraportin ensimmäinen osa on luettavissa Maaseutupolitiikan neuvoston ylläpitämällä sivustolla Maaseutupolitiikka.fi. Seuraava tutkimusraportin osa julkaistaan syyskuussa.    

Lisätietoa:

Jarkko Pyysiäinen, tutkija, Luonnonvarakeskus, p. 029 532 6451, [email protected]
Hilkka Vihinen, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus, p. 029 532 6633, [email protected]   
Christell Åström, Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2033, [email protected]