Metsätalouden  pohjavesivaikutukset (MEPO)

Takaisin Kansallisen metsästrategian hankkeisiin

Toteuttaja

Hanke toteutetaan Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Tapio Oy:n konsortiohankkeena. Yhteistyötahoja ovat lisäksi Oulun yliopisto, WaterHope, Gain Oy, ELY-keskukset ja Suomen metsäkeskus. Hankkeen rahoittaa Valtioneuvoston kanslia (VN TEAS 2020).

Hankkeen kuvaus

Kesto: 2020–2021

MEPO-hankkeen päätavoitteena on koota vesienhoidon ja merenhoidon järjestämislain tarkoittamiin luokiteltuihin pohjavesialueisiin, käytännössä hiekka- ja soramaihin, sovellettavissa olevaa tutkimustietoa metsätalouden vaikutuksista pohjaveden laatuun ja määrään. Kootun tutkimustiedon pohjalta arvioidaan tarpeet täsmentää pohjavesialueiden metsänhoitosuosituksia ja tuotetaan työkaluja metsätalouden toimenpiteiden hallintaan pohjavesialueilla. Hakuilmoituksen mukaisesti hankkeessa tarkastellaan lyhyesti myös toimenpiteiden ilmastovaikutuksia.

Pohjavesiseurannan osalta hankkeessa kootaan eri yhteyksissä kerättyä tietoa ja analysoidaan paikkatietojen avulla sen hyödyntämismahdollisuuksia metsätalouden pohjavesivaikutusten arviointiin. Tarkastelun pohjalta tehdään arvio nykyisen seurannan riittävyydestä sekä ehdotus metsänhoidon pohjavesivaikutusten seurannan järjestämisen vastuista.

Huomioitavaa on, että Suomen luokitellut pohjavesialueet sijaitsevat pääosin metsätalousmaalla. Tietoa metsätalouden vaikutuksesta pohjaveteen tarvitaan, jotta pohjavesivarannot pystytään säilyttämään hyvälaatuisina ja hyvässä määrällisessä tilassa. Pohjavedellä on yhteys pintavesiin, jolloin sen hyvä laatu, myös pohjavesialueiden ulkopuolella, turvaa pintavesien sekä pohjavedestä riippuvaisten ekosysteemien hyvää tilaa. Pohjavesialueiden luokitusjärjestelmän muuttumisen vuoksi on tärkeää arvioida tilannetta myös uusien pohjavesialueluokkien pohjalta. 

Mahdollisten metsätaloustoimenpiteiden rajoitusten ja suositusten tulee perustua tutkittuun tietoon ja lainsäädäntöön. Pohjavesialueilla toiminta voi olla erilaista kuin muilla alueilla, siksi pohjavesialueita koskevaa koottua tietoa metsänhoitotoimien vaikutuksista ja suosituksia tarvitaan. Toimijoiden on löydettävä tieto helposti ja heille tulee tarjota työkaluja vaikutusten hallintaan ja toimenpiteiden suunnitteluun. Hankkeessa ovat mukana tahot, jotka ovat kehittäneet yhteistyössä pilvipalvelimella toimivaa KUNNOS-riskityökalua. Hankkeessa testataan yhteistyötahojen aineistojen avulla, miten riskityökalu soveltuu kunnostusojituksen suunnitteluun erityyppisille sora- ja hiekkamaille ja miten paljon lähtötietoja työkalun käyttöön tarvitaan.

 

Lisätietoja

Hankkeen loppuraportti
SYKEn hankesivu 

Hankkeen yhteyshenkilö, johtava hydrogeologi Ritva Britschgi, etunimi.sukunimi(at)syke.fi