MMM:n ehdotus vuoden 2009 talousarvioesitykseksi
Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa hallinnonalalleen vuodelle 2009 määrärahoja yhteensä 2 848 miljoonaa euroa, missä on lisäystä 35 miljoonaa euroa vuoden 2008 talousarvioon verrattuna.
Merkittävimmät määrärahalisäykset aiheutuvat valtion virka- ja työehtosopimuksesta sekä korkotukilainojen korkotuen kasvusta ja eläinlääkintävalvonnan ostopalvelujärjestelmän muuttamisesta.
Tulot EU:lta ovat vuoden 2009 esityksessä 893,6 miljoonaa euroa. Vähennystä edellisvuoteen on 75,1 miljoonaa euroa. Vähennys aiheutuu vuoden 2008 poikkeuksellisen korkeasta tasosta, joka sisältää ohjelmakauden 2007–2013 ennakkoja.
Säästötoimien ja tuottavuusohjelman toteuttamisen johdosta hallinnonalan henkilöstö supistuu 83 henkilötyövuodella (1,6 prosentilla) ja hallinnonalan määrärahoista vähennetään 4,169 miljoonaa euroa.
Maa- ja metsätalousministeriön määrärahaehdotus jakautuu politiikkasektoreittain seuraavasti:
Maaseudun kehittäminen (117 miljoonaa euroa, 2008/2009 vähennys 5 miljoonaa euroa)
Hallituksen tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla. Ohjelmakautta 2007—2013 varten laadittua kansallista maaseudun kehittämisstrategiaa toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa maaseudun kehittämisen ja maatalouden politiikkasektoreiden varojen avulla. Maaseudun kehittämisen politiikkasektorilta rahoitettavat toimenpiteet vaikuttavat maaseudun peruselinkeinojen säilymiseen ja niiden monipuolistamiseen, muun yritystoiminnan kehittämiseen ja paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistamiseen. Harvaan asutun ja ydinmaaseudun tasapainoista kehitystä suhteessa koko maan kehitykseen tuetaan ohjelman rahoituksellisilla painotuksilla. Ohjelmatoiminnan hankkeiden myöntämisvaltuus säilyy edellisvuoden tasolla (133 milj. euroa), mutta ohjelmakauden 2000–2006 aikana tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien maksatusten päättymisestä johtuen määrärahan tarve pienenee noin 4 milj. eurolla.
Maaseudun tulevaisuuteen vaikutetaan myös kansallisin varoin maaseutuneuvonnan ja valtakunnallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden avulla. Maaseutuneuvonnan määrärahat supistuvat. Vuonna 2009 annetaan eduskunnalle maaseutupoliittinen selonteko ja toteutetaan viidettä maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa sekä valtioneuvoston maaseutupoliittista erityisohjelmaa.
Maatalous (2 236 miljoonaa euroa, 2008/2009 lisäys 6 miljoonaa euroa)
Tavoitteena on maataloustuotannon jatkuminen koko Suomessa ja kotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottaminen ja suomalaisen ruoan arvostuksen lisääminen, maatalouden kannattavuuden turvaaminen sekä maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentäminen. Myös maatalousperäistä bioenergiantuotantoa pyritään lisäämään. Tavoitteisiin pyritään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja kansallisen tukipolitiikan, tutkimuksen ja neuvonnan keinoin. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varoin edistetään ympäristön tilan parantamista ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä (ml. bioenergiatuotannon kehittäminen). Ympäristötuen määrärahat kasvavat noin 14 milj. euroa ympäristötuen kansallisen lisätuen johdosta. Lisäys toteutetaan osin momenttien välisin määrärahasiirroin. Suomen esitys lisätuen käyttöönotosta on EU:n komission käsiteltävänä.
Maksettavien viljelijätukien kokonaismäärää säilyy suunnilleen vuoden 2008 tasolla. Talousarvioesityksessä ei ole otettu huomioon EU:n suorien tukien järjestelmän (EU-tulotuet) uudistuksen (ns. terveystarkastus) vaikutuksia. Vuoden 2009 alusta aletaan soveltaa uusittua pohjoisen tuen järjestelmää. EU-markkinatukien tarve supistuu 15 milj. euroa (-30 %) kohonneiden markkinahintojen johdosta.
Maatalouden korkotukilainoja myönnetään enintään 300 milj. euroa. Vuonna 2009 jatketaan myös hallitusohjelman mukaisen suomalaisen ruoan edistämisohjelman toteuttamista.
Maatalouden politiikkasektorin määrärahat kasvavat 6,3 milj. euroa. Lisäys johtuu mm. korkotukilainakannan kasvuun perustuvasta korkotuen lisäyksestä.
Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu (51 miljoonaa euroa, 2008/2009 lisäys 7 miljoonaa euroa)
Toiminnan tavoitteena on ihmisten ja eläinten sekä kasvien terveyden sekä ympäristön suojeleminen, kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentäminen sekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Turvallisuusriskien hallinnassa painottuvat eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien tautien leviämisen estäminen sekä kriisinhallinnan kehittäminen. Määrärahojen taso nousee lähinnä eläinlääkintähuoltolain uudistamisen johdosta.
Kala-, riista- ja porotalous (61 miljoonaa euroa, 2008/2009 lisäys 1 miljoonaa euroa)
Tavoitteena on kala- ja riistakantojen kestävä ja monipuolinen hyödyntäminen. Politiikkasektorin määrärahojen lisäys johtuu pääosin eduskunnassa käsiteltävänä olevan riistavahinkolain edellyttämistä lisärahoitustarpeista sekä EU:n osarahoittaman kalatalouden kehittämisohjelman (elinkeinokalatalouden toimintaohjelma 2007—2013) määrärahan lisäyksestä, jolla voidaan rahoittaa kalatalouden yritystoiminnan investointi- ja kehittämishankkeita sekä mm. korvata hylkeiden aiheuttamia vahinkoja ammattikalastajille sekä kalankasvattajille.
Vesitalous (28 miljoonaa euroa, 2008/2009 vähennys 2 miljoonaa euroa)
Tavoitteena on parantaa varautumista sää- ja vesiolojen ääri-ilmiöihin sekä erityistilanteisiin vesihuollossa. Jatketaan EU:n tulvadirektiivin toimeenpanoa. Vesihuollon tukea suunnataan edelleen haja-asutusalueiden viemäriverkostojen laajentamiseen.
Metsätalous (172 miljoonaa euroa, 2008/2009 lisäys 8 miljoonaa euroa)
Tavoitteena on lisätä kotimaisen puun hakkuita ja puun energiakäyttöä, parantaa metsien puuntuotannollista tilaa, turvata metsien monimuotoisuutta sekä säilyttää metsätalouden kannattavuus korkealla tasolla. Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisesti valtioneuvoston maaliskuussa 2008 hyväksymää Kansallinen metsäohjelma 2015:a ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO).
Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri (69 miljoonaa euroa, 2008/2009 lisäys 9 miljoonaa euroa)
Valmistellaan tarvittavat lainsäädännölliset muutokset sekä saatetaan loppuun tietojärjestelmien kehittämistyöt kirjaamistehtävien siirtämiseksi vuoden 2010 alussa oikeusministeriön hallinnonalalta Maanmittauslaitokselle. Jatketaan paikkatietojen yhteiskäytön ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämistä INSPIRE-direktiivin (2007/2/EY) soveltamisen mukaisesti.
Hallinto ja muut (113 miljoonaa euroa, 2008/2009 lisäys 10 miljoonaa euroa)
Politiikkasektorin menojen muutos aiheutuu lähinnä Maaseutuviraston alueellistamisesta ja tietojärjestelmistä. Työvoima- ja elinkeinokeskukset, joiden toimintamäärärahat on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle, hoitavat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanotehtäviä aluetasolla ja vastaavat mm. siitä, että tukien myöntämisen edellytyksenä olevat valvonnat suoritetaan säädösten mukaisesti.
Alueelliset ympäristökeskukset, joiden toimintamäärärahat on budjetoitu ympäristöministeriön hallinnonalalle, hoitavat maa- ja metsätalousministeriön vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä aluetasolla.
Läänineläinlääkärit, joiden toimintamäärärahat on budjetoitu valtiovarainministeriön hallinnonalalle, hoitavat alueelliseen elintarviketurvallisuuteen, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä lääkitsemiseen liittyvät tehtävät. Metsäkeskukset hoitavat aluetasolla metsätalouden edistämistä ja valvontaa koskevia tehtäviä.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
valtiosihteeri Jouni Lind, p. (09) 1605 3323, 050 521 3305
Maa- ja metsätalousministeriön ehdotus valtiovarainministeriölle vuoden 2009 talousarvioesitykseksi:
