Ravinteiden kierrätys Itämeren alueella - Mitä on saavutettu ja mitä on tehtävä?

Ravinteiden kierrätyksen ammattilaiset kokoontuivat Berliiniin keskustelemaan lannasta ja jätevesien puhdistuksesta. Maaliskuun lopussa järjestetty työpaja kokosi neljäkymmentä osallistujaa ympäri Itämeren - Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Latviasta, Puolasta ja Venäjältä.

Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Itämeren suojelukomission (HELCOM) ja Euroopan unionin Itämeri-strategian politiikka-alojen Biotalous, Hazards ja Nutri kanssa. 

Työpajan keskustelua ravinteiden kierrätyksen konseptista viritti European Sustainable Phosphorus Platformin puheenjohtaja Chris Thornton. Hän kertoi muun muassa Euroopan unionin tavoitteista, joilla pyritään vähentämään fosforin käyttöä. Fosfori on esimerkiksi asetettu Euroopan unionin 20 kriittisen raaka aineen listalle vuonna 2014.

Thornton toi lisäksi esille lukuisia ravinteiden kierrätyksessä onnistuneita hankkeita ja yrityksiä ympäri Euroopan. Esimerkiksi Oslossa Romeriken biokaasulaitoksella jätteistä tuotetaan biokaasua, ja Lontoossa Ostara -yritys pyrkii muuttamaan kunnallisten jätevedenpuhdistamojen vesivirtoja jalostamalla jätteistä ympäristöystävällisiä lannoitteita. Onnistumisien joukkoon pääsi myös John Nurmisen säätiön NutriTrade -hanke, jossa muun muassa kalastetaan kestävästi särkikaloja kaupalliseen käyttöön ja vähennetään samalla Itämeren ravinteita.

Ravinteita kiertoon ympäri Itämeren

Työpajassa kuultiin lisäksi eri maiden ravinteiden kierrätyksen toimista. Saksan ympäristöministeriön Claus-Gerhard Bergs esitteli Saksan suunnitelmia jätevesilietteen fosforin talteenotosta, jotka laitetaan aluilleen vuoden 2017 aikana. Aiemmin Saksassa puhdistamolietteet on poltettu tai täytetty maahan, mutta uuden strategian tavoitteena on käyttää liete lannoitteena maahan ja markkinoida fosforin ja muiden ravinteiden kiertoa.

Suomesta Marja-Liisa Tapio-Biström maa- ja metsätalousministeriöstä esitteli tavoitteita ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi. Ministeriön neuvotteleva virkamies painotti ravinnekierrätystä ja kestävää maan käyttöä keinoina maaviljelyn haasteisiin, joita ovat muun muassa maaperän köyhtyminen, lihansyönnin lisääntyminen sekä riippuvaisuus öljystä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 vastaa haasteisiin ohjelman toimillaan.

– Emme voi ainoastaan puhua fosforista, vaan meidän on ajateltava koko ruokaketjua ja sen vaikutuksia, painotti Tapio-Biström esityksessään.

Mitä on tehtävänä?

Työryhmien keskustelu kävi vilkkaana kahden päivän aikana. Erityisesti yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kesken ja lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet nousivat keskustelujen keskiöön. Myös eri maiden lainsäädännön taso puhututti.

Lantatyöryhmässä todettiin, että ravinteiden kierrätys ei tarkoita pelkästään tasapainoista lannoittamista vaan siihen liittyy myös muiden kokonaisuuksien huomioimista. Ryhmä toivoi, että kerättäisiin tietoa typen ja fosforin pitoisuuksista eri ruokaketjun vaiheissa. Keskusteltiin myös, että ravinteiden kierrätystä tukevat uudet liiketoimintamahdollisuudet voivat lisätä maatalousneuvojien sekä maanviljelijöiden kiinnostusta hyödyntää ravinteita vaikkapa lannoitteena.  

Jätevesilieteryhmässä puolestaan todettiin, että vaikka liete on resurssina pienempi verrattaessa mineraalipohjaisin lannoitteisiin, sillä voidaan korvata mineraalipohjaisia lannoitteita ja edistää näin fosforiomavaraisuutta. Poliittiset tekijät nähtiin yhtenä tärkeimmistä tekijöistä käsiteltäessä jätevesilietteen hyödyntämisen edistämistä. Itämeren alueen maat etsivät aktiivisesti liiketoimintamahdollisuuksia ja edellytyksiä edistää jätevesilietteestä kehitettyjä tuotteita.

Ravinteiden kierrätyksen tiedonvälityksen lisääminen sekä toimenpiteiden tärkeyden korostaminen ovat asioita, joita työpajassa nostettiin vahvasti esille. Ravinteiden kierrätykseen ei ole kuitenkaan yhtä yksiselitteistä ratkaisua, vaan ne rakentuvat aina paikallisten olosuhteiden ja mahdollisuuksien varaan. Maiden välistä yhteistyötä tarvitaan tiedon vaihdon välitykseen ja parhaimpien ratkaisujen jakamiseen.

• Maa- ja metsätalousministeriön Itämeren alueen strategian sivut on avattu ja ne ovat luettavissa täältä. 
• Lisätietoa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ravinteiden kierrätyksen toimista. 

​