Tavoitteena ruuasta ja uusiutuvista luonnonvaroista saatava kestävä hyvinvointi

Vuoden 2015 talousarvioesityksessä on tehty rakennemuutoksia pääluokan lukuihin ja momentteihin. Uudessa rakenteessa toimenpiteet ja voimavarat on koottu lukuihin siten, että ne paremmin kuvaavat hallinnonalan strategisia kokonaisuuksia.

Uusi rahastokausi ja säästöt vaikuttavat määrärahoihin

Vuoden 2015 esityksessä on huomioitu EU:n rahastokauden 2014–2020 toimenpiteiden käynnistyminen sekä ohjelmakauden 2007–2013 loppuunsaattaminen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien (maaseutuohjelma) sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimenpiteiden toimeenpano lisää määrärahaa yli 100 milj. eurolla.

Maaseutuohjelman toimeenpano vaikuttaa myös vuoden 2015 talousarvioesityksen tulokertymäarvioon. Tulojen määrä nousee yhteensä noin 513 milj. eurolla eli runsaalla 80 prosentilla. Maa- ja metsätalousministeriön tulojen kokonaiskertymäksi arvioidaan 1 131 milj. euroa vuonna 2015.

Keväällä 2011 hyväksyttyihin talousarviokehyksiin verrattuna vuoden 2015 talousarvioesityksessä on säästöä 216 milj. euroa josta lähes puolet kohdistuu maa- ja elintarviketalouteen. Hallituksen päättämien säästöjen kasvu vuoden 2014 talousarvioon verrattuna on 109 milj. euroa. Säästöt kohdistuvat myös toimialan virastojen ja laitosten toimintamenoihin, joiden määrärahat laskevat noin 18 milj. euroa eli noin 7 % vuodesta 2014.

Vähennykset edellyttävät lisätoimenpiteitä toiminnan sopeuttamiseksi niukkeneviin voimavaroihin. Lisäksi valtion tutkimuslaitosten rahoitusuudistus vähentää hallinnonalan virastojen ja laitosten nettomäärärahaa 2,3 milj. eurolla. Maa- ja metsätalousministeriön toimialalla toteutetaan vuonna 2015 myös hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa vähentämällä ja tehostamalla kuntien toimintaa mm. elintarvikevalvonnassa ja maaseutuelinkeinojen hallinnossa.

Uusi maaseudun kehittämisohjelma pääsee vauhtiin

Tavoitteena on vahvistaa maaseudun elinvoimaisuutta ja monipuolista yrittäjyyttä sekä edistää maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitystä. Keskeisenä välineenä tässä on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020. Maaseudun kehittämisen määrärahoiksi esitetään 408 milj. euroa, jossa on kasvua 41,1 milj. euroa. Lisäys johtuu pääosin maaseutuohjelman uusista toimenpiteistä, jotka aloitetaan vuonna 2015. Luopumistukijärjestelmää on tarkoitus jatkaa vuoden 2018 loppuun saakka. Luopumistuella edistetään sukupolvenvaihdoksia maa- ja porotaloudessa.

Ruuantuotannon toimintaedellytyksiä parannetaan

Maa- ja elintarviketaloudessa tavoitteena on parantaa ruuan alkutuotannon ja jalostuksen toimintaedellytyksiä, turvata ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä sekä edistää eläinten hyvinvointia. Lisäksi pyritään edistämään ruokaketjun vastuullisuutta. Keinoina ovat EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ja kansallinen tukipolitiikka, tutkimus, neuvonta ja valvonta sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kehittäminen. Määrärahoiksi esitetään 1 830 milj. euroa, jossa on vähennystä 65,3 milj. euroa. Vähennykseen vaikuttavat etenkin säästöjen kasvu sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenojen budjetointi osana perustettavaa Luonnonvarakeskusta. Viljelijätukiin käytettävissä olevat määrärahat vähenevät yhteensä 10,7 milj. euroa. Maa- ja elintarviketalouteen osoitetut määrärahat sisältävät myös maaseutuohjelman toimeenpanon rahoitusta, joka osaltaan pienentää politiikkasektoriin kohdistuvaa vähennystä.

Luonnonvaroja käytetään kestävästi

Kalatalouden, riistatalouden, metsätalouden, vesitalouden ja yleisten luonnonvara-asioiden muodostaman luonnonvaratalouden tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö ja niihin liittyvien riskien hallinta. Hallinnon toimilla luodaan edellytyksiä kilpailukykyiselle liiketoiminnalle, joka hyödyntää luonnonvaroja kestävästi. Luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet sovitetaan yhteen, ja luodaan monipuolisia mahdollisuuksia luonnon virkistyskäyttöön.

Luonnonvaratalouden määrärahoiksi esitetään 211 milj. euroa, jossa on lisäystä 1,2 milj. euroa. Määrärahojen lisäys johtuu pääosin Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman käynnistymisestä. Valtion tukemien hankkeiden kuten yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden, energiapuun korjuun sekä vesihuoltohankkeiden määrä puolestaan vähenee. Käytettävissä olevien varojen vaikuttavuutta pyritään lisäämään tukijärjestelmiin tehtävillä muutoksilla. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö Otso yhtiöitetään vuoden 2015 alusta lukien.

Toimialan organisaatioita uudistetaan ja toiminnan vaikuttavuutta parannetaan

Tutkimuksen vaikuttavuuden ja toiminnan tuottavuuden parantamiseksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsäntutkimuslaitos sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilasto- ja tiedonhallinnan tehtävät yhdistyvät vuoden 2015 alussa perustettavaan Luonnonvarakeskukseen.

Geodeettisen laitoksen tehtävät ja pääosa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tehtävistä siirtyy vuoden 2015 alussa Maanmittauslaitokseen. Maanmittauslaitoksen uusina toimintayksikköinä aloittavat tietotekniikkapalvelukeskus sekä paikkatietokeskus. Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmästä löytyvien tietojen avaamista jatketaan suunnitelmien mukaisesti. Järjestelmästä löytyy tietoa kiinteistöistä ja maastosta, ja se toimii yksityisen maanomistuksen ja kansallisen vakuusjärjestelmän perustana.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
valtiosihteeri Risto Artjoki, p. 029516 2254
erityisavustaja Tiina Rytilä, p. 0295 16 2132
talousjohtaja Hannele Laihonen, p. 0295 16 2324