Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumi: Pandemia-ajan rajoitukset ovat kohdelleet eriarvoisesti ruokajärjestelmän toimijoita

Korona on iskenyt voimalla yhteiskuntaamme ja sen vuoksi myös ruoan huoltovarmuutta on koeteltu. Elintarvikehuolto on toiminut poikkeusaikana hyvin, ja suomalaisten ravinnonsaanti on ollut turvattu koko pandemian ajan. Sen on varmistanut ruokajärjestelmän vahva ja pitkäjänteinen yhteistyö, jota se tekee huoltovarmuuden eteen.

Huoltovarmuuden tavoitteena on turvata väestölle kaikissa olosuhteissa normaalioloja vastaava ravinnon saanti. Keskeisenä perustana on kansallinen maataloustuotanto, riittävä jalostuskapasiteetti sekä toimiva jakelujärjestelmä.

"Korona-aika on osoittanut, että ruokaketjun erinomainen yhteistyö kaikkien osapuolten kesken on ollut perusta, jolla ruokahuolto on toiminut läpi koko kriisiajan. Ruokaturva ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Jotta varmistamme huoltovarmuuden myös tulevaisuudessa, on kotimaisen raaka-ainetuotannon ylläpitäminen meille ehdoton edellytys", sanoo Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme.

Ravintola-ala on kärsinyt merkittävästi

Korona-ajan rajoitustoimet ovat olleet erityisen hankalia ravintola-alalle. Myös ravintoloille ruokaa suoraan toimittaneet tuottajat kärsivät merkittäviä taloudellisia tappioita. Epävarmuus ja päätöksenteon lyhytjänteisyys haittaavat edelleen näiden maatilojen ruuantuotantoa ja ravintoloiden toimintaa.

Koronapandemia on estänyt ammatinharjoittamisen isolta joukolta ihmisiä. Ravintolarajoitusten aiheuttamat epävarmat työolot aiheuttavat yrittäjille ja työntekijöille taloudellisen ahdingon lisäksi henkisiä ja fyysisiä terveysriskejä.

"Koronapandemia on tuonut esiin omavaraisuutemme vahvuudet ja nuoren ruokakulttuurin heikkoudet. Meidän on puskettava kohti kulttuuria, jossa ymmärretään jokaisen tekijän tärkeys. Viljelijästä tukkuriin, ja kokista kuluttajaan. Yksikin heikko lenkki jarruttaa kehitystämme ruokamaana", toteaa ravintoloitsija Henri Alen.

Ravintola-alan ammattilaisia kohtaan pandemia on Alenin mielestä ollut musertava.

"Tarvitsemme nyt onnistumisia, jotka motivoivat taistelemaan paremman ruokakulttuurin puolesta, sekä tiukempaa dialogia koulujen, työntekijöiden, työnantajien ja päättäjien välillä", sanoo Alen.

Ruokajärjestelmän yhteistyötä vahvistamaan asetetun keskustelufoorumin puheenjohtajan Reijo Karhisen mielestä ruokajärjestelmän toimiva keskusteluyhteys korostuu juuri tällaisissa kriisiolosuhteissa ja yhteyden ylläpitäminen on huoltovarmuuden kannalta erittäin tärkeää. 

"Pandemia on koetellut suomalaista yhteiskuntaa. Yhteisessä ruokapöydässä olemme viimeisen 1,5 vuoden aikana käyneet kipakoitakin keskusteluja pandemian hoidon aiheuttamista vaikutuksista ruokajärjestelmään", sanoo Karhinen.

"Pandemia on kohdellut alan toimijoita hyvin erilaisesti: ruuan vähittäiskauppa on kasvanut voimakkaasti, mutta samaan aikaan ravintolatoiminta on yksi suurimmista kärsijöistä. Tällä on vaikutusta sekä alkutuotantoon että koko ruokajärjestelmän toimintaan. Tämän vuoksi tarvitsemme hyvää ja aktiivista vuorovaikutusta, joka huomioi koko ruokaketjun toiminnan edellytykset pitkällä tähtäimellä", hän jatkaa.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Reijo Karhinen, rt.karhinen(at)gmail.com.

Haastattelupyynnöt: viestintäasiantuntija Taina Saahko, maa- ja metsätalousministeriö, 050 535 6646, taina.saahko(at)mmm.fi

YRP:n jäsen Annikka Hurme, annikka.hurme(at)valio.fi

YRP:n jäsen jäsen Henri Alen, henrialen78(at)gmail.com

Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin työ perustuu hallitusohjelman kirjaukseen. Yhteisen ruokapöydän työskentelyn tavoitteena on nostaa suomalaisen ruuan ja ruokakulttuurin arvostusta ja kirkastaa suomalaisen ruuan brändiä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin sekä edistää koko ketjun yhteistä etua. Tavoitteena on myös tunnistaa nykyisen ruokajärjestelmän kipukohdat, ja linjata sen tasapainoisemmasta toiminnasta, jotta kaikilla sen osapuolilla on mahdollisuus pärjätä ja menestyä yhdessä. Keskustelufoorumi on asetettu hallituskaudeksi.