Hallituksen esitys MMM/2022/138

« Valtioneuvoston yleisistunto 19.9.2022 18.00

Maa- ja metsätalousministeriö

Hallituksen esitys eduskunnalle tiettyjä pinta-ala- ja eläinperusteisia tukia koskeviksi laeiksi

HE 165/2022

Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla

Ministeri

Antti Kurvinen

Esittelijä

Lainsäädäntöneuvos Katri Aho, p. 029 5162235

Asia

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kolme uutta lakia eli laki Euroopan unionin suorista viljelijätuista, laki eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista ja laki tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta. Kaikki ehdotetut lait liittyvät Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen ja Euroopan unionin rahoituskautta 2023—2027 koskevaan uuteen Euroopan unionin lainsäädäntöön. Laeilla annettaisiin Euroopan unionin lainsäädäntöä täydentävät säännökset siltä osin kuin Euroopan unionin lainsäädännön täytäntöönpano edellyttää kansallista sääntelyä. Lakiin Euroopan unionin suorista viljelijätuista otettaisiin säännökset Euroopan unionin kokonaan maataloustukirahastosta rahoittamista tukijärjestelmistä ja jotka sisältyvät Suomen yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmaan vuosille 2023–2027. Lakiin otettaisiin säännökset sen soveltamisalaan kuuluvien tukien ja palkkioiden myöntämisen ja maksamisen edellytyksistä ja lain nojalla voitaisiin aktiiviviljelijälle myöntää perustulotukea, uudelleenjakotulotukea, nuorten viljelijöiden tulotukea, ekojärjestelmätukea sekä tuotantosidonnaisia tulotukia. Lakiin eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista otettaisiin säännökset tietyistä Euroopan unionin maaseuturahastosta osarahoittamista korvauksista, jotka sisältyvät edellä mainittuun strategiasuunnitelmaan. Lakiin otettaisiin säännökset sen soveltamisalaan kuuluvien korvausten myöntämisen ja maksamisen edellytyksistä sekä tiettyihin korvauksiin liittyviin sitoumuksiin ja sopimuksiin koskevat säännökset ja lain nojalla voitaisiin myöntää ympäristökorvausta, luonnonhaittakorvausta, luonnonmukaisen tuotannon korvausta, eläinten hyvinvointikorvausta, ei-tuotannollisten investointien korvausta ja korvausta maatilojen neuvontapalveluihin. Lakia tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta sovellettaisiin ehdotettujen Euroopan unioniin suorista viljelijätuista annettavan lain ja eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annettavan lain sekä voimassa olevan maa- ja puutarhatalouden kansallista tuista annetun lain nojalla myönnettävien tukien ja korvausten toimeenpanoon. Laissa säädettäisiin keskitetysti eri viranomaisten tehtävistä ja toimivallasta, tuen hakumenettelystä, tukihakemuksen käsittelystä viranomaisessa ja päätöksenteosta, valvonnasta sekä tuen palauttamisesta ja takaisinperinnästä. Lisäksi laissa säädettäisiin muun muassa päätöksen maksullisuudesta, viranomaisen oikeudesta tietojensaantiin sekä muutoksenhausta. Maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien lakiin tehtäisiin tarvittavat muutokset ehdotettujen uusien Euroopan unionin suorista viljelijätuista annettavan lain ja tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annettavan lain säännöksistä johtuen. Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2023 talousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.

Esitys

Valtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen esityksen tiettyjä pinta-ala- ja eläinperusteisia tukia koskeviksi laeiksi (RV)

Vaikutukset

TALOUDELLISET: Edellä mainittu strategiasuunnitelma toimenpannaan julkisen talouden suunnitelmien sekä valtion talousarvioiden mukaisten määrärahojen ja henkilötyövuosimäärien puitteissa. Suomi saa rahoituskaudella 2023–2027 käytettäväksi maataloustukirahaston rahoitusosuutta 2613 miljoonaa euroa ja maaseuturahaston rahoitusosuutta 1 773 miljoonaa euroa, josta Manner-Suomen osuus on 1757 miljoonaa euroa. Suomen suorien viljelijätukien määrä on vuosittain hieman yli 520 miljoonaa euroa. Suomessa on tarkoitus käyttää vuosittain tuotantosidonnaisiin viljelijätukiin enintään noin 102 miljoonaa euroa, ekojärjestelmätukeen 86 miljoonaa euroa, uudelleenjakotulotukeen hieman alle 26 miljoonaa euroa ja nuorten viljelijöiden tulotukeen runsaat 13 miljoonaa euroa. Loput vuotuisesta kokonaismäärästä eli noin 293 miljoonaa euroa maksetaan tuotannosta irrotettuna perustulotukena. Maaseudun kehittämisen korvauksiin käytettävissä oleva kokonaisrahoitus määräytyy Suomen saaman Euroopan unionin rahoitusosuuden ja kansallisen rahoituksen kokonaisvaikutuksena. Manner-Suomessa ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon korvausten, maatilojen neuvontapalveluiden korvausten ja ei-tuotannollisten investointien korvausten rahoitus on vuositasolla yhteensä noin 287 miljoonaa euroa, josta ympäristökorvausten osuus on noin 200 miljoonaa euroa. Kokonaisrahoituksesta on kohdennettu vuositasolla eläinten hyvinvointikorvauksiin noin 74 miljoonaa euroa ja luonnonhaittakorvauksiin noin 500 miljoonaa euroa. Esityksessä valtion vuoden 2023 talousarvioksi momentille 30.10.43 (Eläinten hyvinvointikorvaukset) ehdotetaan budjetoitavaksi 74 miljoonaa euroa, momentille 30.20.41 (EU-tulotuki ja EU-markkinatuki) 519,400 miljoonaa euroa, momentille 30.20.43 (Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit) 286,560 miljoonaa euroa ja momentille 30.20.44 (Luonnonhaittakorvaukset) on 495,884 miljoonaa euroa.

Päätös

Valtioneuvosto hyväksyi esityksen