Maaseudun kehittäminen ja EU:n maatalouspolitiikka (CAP)
Suomi on Euroopan unionin maaseutumaisimpia maita. Maaseutualueet kattavat 95 prosenttia Suomen pinta-alasta. Maaseutualueilla asuu vakituisesti noin 1,6 miljoonaa suomalaista, ja säännöllisesti vapaa-ajallaan noin 2,1 miljoonaa suomalaista.
Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta (maaseuturahasto) tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman eli maaseutuohjelman tarkoituksena on tukea kasvua ja kehitystä, tuoda hyvinvointia koko Suomelle. Ohjelman kautta on vuosina 2014–2020 tarjolla rahoitusta jopa yli kahdeksan miljardia euroa ympäristön tilan tukemiseen, maaseudun elinkeinojen ja työllisyyden edistämiseen ja harrastusmahdollisuuksien ja vireän toiminnan luomiseen. Yleisimpiä rahoituksen hyödyntäjiä ovat maatilat ja muut maaseudulla toimivat yritykset, kyläyhteisöt ja järjestöt.
Maaseudun kehittämisen päämääränä on lisätä maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Tavoitteena on elinkeinotoiminnan vahvistaminen ja uudistaminen, palveluiden parantaminen ja osallisuuden lisääminen. Alueiden ja kaikkien maaseudun toimijoiden menestys syntyy osaamisesta ja uuden oppimisesta.
Leader-toimintatapa on keino lisätä paikallisten ihmisten, yritysten ja yhteisöjen aktiivisuutta ja toimintaa.
Nopeat ja varmat laajakaistayhteydet ovat perusta yritystoiminnan uudistumiselle. Digitalisaatiota voidaan edistää, kun yhteydet ovat toimivia.
Maaseutuun panostamisen tulokset näkyvät puhtaampina vesistöinä, hyvinvoivina eläiminä ja laadukkaana ruokana kaupoissamme. Maaseutuohjelman avulla on luotu vetovoimaisia matkailukohteita, monta kansainvälisille markkinoille ponnistanutta yritystä sekä harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Tavoitteena on helpottaa uuden teknologian hyödyntämistä ja tukea uudistuksia, joiden ansiosta suomalainen maaseutu on saavutettavissa kaikkialta maailmasta.
Pääasiallinen sisältö: mitä Suomen puheenjohtajuuskaudella tehdään ja tavoittellaan
- Suomi pyrkii edistämään neuvotteluja mahdollisimman pitkälle, ottaen huomioon uudistukseen liittyvät epävarmuudet, kuten monivuotisen rahoituskehyksen aikataulu, Britannian EU-ero ja Euroopan parlamentin tulevat menettelyt.
- Suomi pyrkii vähintäänkin päivittämään lakiluonnospaketin puheenjohtajakautensa loppuun mennessä sekä saavuttamaan neuvoston yleisnäkemyksen, mikäli erityisesti monivuotisen rahoituskehyksen neuvottelujen edistyminen sen mahdollistaa.
Politiikkatavoitteet: strategisen tason tavoitteet
Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa korostuvat yhteiskunnalle keskeiset teemat: ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, eläinten, ympäristön ja ihmisten hyvinvointi, toimivat palvelut sekä menestyvä yritystoiminta.
Tausta: Euroopan komission ehdotus, prosessi
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma