EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksessa on ollut selvää komission tiedonannosta ja lainsäädäntöehdotusten antamisesta alkaen, että ympäristön tilan parantaminen ja ilmastonmuutokseen vastaaminen ovat keskeisiä tavoitteita tulevassa politiikassa. Komission ehdotus CAP-uudistuksesta on vastaus globaalilla tasolla ilmeneviin haasteisiin mm. luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja ilmastonmuutoksen kiihtymisestä. Haaste on otettu vastaan ja kaikki jäsenmaat ovat uudistuksesta neuvoteltaessa korostaneet tavoitteen tärkeyttä.

Neuvotteluissa on tullut selvästi esille, että parhaiten toimivat käytännöt vaihtelevat kansallisten olosuhteiden mukaan. Useissa kannanotoissa on korostunut, että tämä tulee huomioida tulevista toimenpiteistä sovittaessa ja jäsenmaiden tulee saada joustavuutta omiin strategisiin ohjelmiin toimia valitessaan. Viljelijöiden sitoutuminenkin on parempaa, jos toimenpiteet koetaan paikallisiin oloihin sopiviksi ja toteutukseltaan käytännönläheisiksi. Puheenvuoroissa on korostunut myös tarve yksinkertaistaa CAP:ia niin hallinnon kuin viljelijöiden näkökulmasta ja taata toimenpiteille riittävä rahoitus.

Näihin tarpeisiin vastaamiseksi Suomi puheenjohtajamaana on kehittänyt komission lainsäädäntöehdotuksia eteenpäin ja pyrkinyt tekemään asetuksen ympäristöä ja ilmastoa koskevista osioista helpommin sovellettavia ja yksinkertaisempia. Näin parannetaan viljelijöiden mahdollisuuksia sitoutua ympäristön tilan parantamiseen.

Suomi on ehdottanut muutoksia mm. tukikelpoisen hehtaarin määrittelyyn, sitoumusten kestoaikaan, ekojärjestelmien maksutapaan ym. moniin yksityiskohtiin. Suomi ehdottaa myös CAP:n pilarien 1 ja 2 yhteistä tarkastelua ympäristö- ja ilmastotoimissa. Ajatuksen mukaan EU-tasolla asetettaisiin yhteinen tavoitetaso, esimerkiksi tietty prosenttiosuus kunkin jäsenmaan koko CAP:n rahoituksesta, joka tulee suunnata ympäristö- ja ilmastotoimiin uuden strategisen suunnitelman alla. Tavoitteen toteuttamiseksi hyväksyttävät toimenpiteet päätettäisiin myös yhdessä jäsenmaiden kesken. Kukin jäsenmaa voisi päättää, mitkä näistä toimenpiteistä olisivat heille sopivin tapa saavuttaa yhteinen tavoite. Lähtökohta yhteisen tavoitteen asettamisessa olisi nykytason ylittäminen eli ympäristö- ja ilmastokunnianhimossa mentäisiin eteenpäin koko EU:n tasolla.

Suomen esitys toisi näin koko CAP:lle selkeämmän yhteisen ympäristö- ja ilmastotavoitteen. Komission alkuperäisessä asetusehdotuksessa tavoiteprosentti määriteltiin ainoastaan pilarin 2 ympäristö- ja ilmastotoimille. Uutta ehdotuksessa olisi myös jäsenmaiden suurempi joustavuus valita paikallisiin olosuhteisiin otollisia toimenpiteitä.

Ehdotuksesta on keskusteltu alustavasti työryhmätasolla ja monet jäsenmaat ovat suhtautuneet ehdotukseen positiivisesti. Maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee ehdotuksesta maanantaina 18. marraskuuta ja sen pohjalta arvioidaan, pitävätkö jäsenmaat ehdotettua lähestymistapaa jatkotyön arvoisena.

Kirjoittaja on maatalouden erityiskomitean (SCA) puheenjohtaja