MMM:n blogi

Metsänjalostuksella lisää kasvua ja kestävyyttä

Sanna Paanukoski Julkaisupäivä 3.2.2020 8.00 Blogit

Suomen metsiin istutettiin viime vuonna lähes ennätysmäärä metsäpuiden taimia, yli 174 miljoonaa kappaletta. Tekoa voidaan hyvällä syyllä kutsua ilmastoteoksi – ja aivan erityisesti silloin, kun kyseessä on jalostettua alkuperää oleva taimi.

Tavoite hiilineutraalista yhteiskunnasta vuoteen 2035 mennessä tarkoittaa, että meidän on panostettava metsien kasvuun. Myös Kansallisen metsästrategian yhtenä tavoitteena on nostaa metsien kasvu 108 miljoonasta 115 miljoonaan kuutioon vuoteen 2025 mennessä. 

Metsien kasvun lisäämisen tavoite ei ole Suomessa uutta. Syyt ovat vain erilaiset kuin 70 vuotta sitten, sotavuosien jälkeen. Tuolloinkin tarvittiin kaikki keinot metsien kasvun lisäämiseksi. Vuonna 1947 laaja joukko metsäalan toimijoita perusti Metsäpuiden rodunjalostussäätiön huolehtimaan metsänjalostuksesta. Tällä hetkellä tätä vastuullista tehtävää hoitaa Luonnonvarakeskus (Luke).

Metsänjalostuksella saavutettu kasvun lisäys on tällä hetkellä 12–29 % puulajista ja jalostuksen asteesta riippuen. Jalostuksella ei kuitenkaan tavoitella pelkkää hyvää kasvua. Metsänjalostus 2050 -ohjelman ensisijaisiin tavoitteisiin kuuluu myös vaneri- ja sahapuun laatuominaisuuksien paraneminen sekä luontaista parempi viljelyvarmuus, jolla tarkoitetaan laaja-alaista mukautumiskykyä erilaisiin ilmasto-oloihin, tautien ja tuholaisten kestävyyttä sekä hyvää ympäristöolosuhteiden vaihtelun sietokykyä.

Jalostetusta siemenestä kasvatettuja taimia testataan maastokokeissa, ja niiden menestyminen erilaisissa ilmasto-olosuhteissa tunnetaan hyvin. Perimän monimuotoisuudesta huolehtiminen on olennainen osa metsänjalostusta.

Jalostettua siementä tuotetaan siemenviljelyksillä. Jokaisella viljelyksellä on oma virallinen käyttöalueensa, jota on mahdollista muuttaa ilmaston ja sitä kautta kasvuolosuhteiden muuttuessa. Männyn siemenviljelyksille tuotettiin uudet käyttöalueet jo muutama vuosi sitten Luken ja Ruotsin Skogforskin yhteistyönä.  Uudet käyttöalueet siirtyivät Etelä- ja Keski-Suomessa noin 50 kilometriä pohjoisemmaksi. Samaa työtä tehdään nyt kuusen siemenviljelysten osalta, jotta myös kuusen siemenen käyttöalueet olisivat mahdollisimman sopivat muuttuvassa ilmastossa.

Pelkkä metsänjalostusohjelman toteuttaminen ei kuitenkaan riitä, jotta hyödyt saadaan metsiin saakka. Tarvitaan myös toimivaa siemenhuoltoketjua siemenviljelysten perustamisesta ja hoidosta käpyjen keruun ja karistuksen kautta siementen käsittelyyn, varastointiin ja käytön optimointiin.

Siemenhuoltoketjusta huolehtiminen ja sen kehittäminen ovat pitkäjänteistä työtä. Vuonna 2019 oli perustamistyön alla maa- ja metsätalousministeriön tuella kymmenen uutta viljelystä eri puolilla Suomea. Näiltä viljelyksiltä kerätään ensimmäiset siemenet metsätalouden tarpeisiin vasta 2030-luvulla. Tulevaisuuden metsänuudistamiseen varaudutaan siis jo nyt!

Käytännön toimien lisäksi Lukessa on käynnissä maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella siementuotannon kehittämishanke, jossa pureudutaan erityisesti kuusen kukinnan lisäämiseen ja tuholaisongelmiin.

Tulostakin on tullut. Ruokaviraston tilastojen mukaan Oulun eteläpuolella kaikki männyn taimitarhakylvöt on tehty jalostetulla siemenellä jo 2010-luvun alusta alkaen. Pohjois-Suomessakin, jonne siemenviljelyssiementä ei ole ollut samalla tavalla tarjolla, on sen käyttö ollut tasaisessa nousussa. Tällä hetkellä osuus yltää jo yli 73 prosenttiin taimitarhakylvöistä.

Kuusen tilanne on vaihdellut viime vuosikymmenen aikana taimitarhakylvöissä 60 ja 80 prosentin välillä. Erityisen ilahduttava tilanne on tällä hetkellä Pohjois-Suomessa, jossa jalostetun siemenen osuus kuusen taimitarhakylvöistä on jo noin 70 prosenttia. Viime syksyn ja kuluvan talven talvena on kerätty mittava kuusen siemensato, pääasiassa Siemen Forelia Oy:n ja Tapio Oy:n siemenviljelyksiltä. Tämä sato turvaa kuusen jalostetun siemen tarjonnan useiksi vuosiksi eteenpäin.

Tämän vuosikymmenen alkupuolella on aika valmistella uusi, seuraavan polven siemenviljelysten perustamisohjelma. Silloin pitää päättää myös se, halutaanko Suomessa nostaa metsäkylvön osalta tavoitetta käyttää jalostettua aineistoa.

Nykyisen ohjelman tavoitteena on tuottaa jalostettua männyn siementä siten, että sitä riittää 50 prosenttiin metsäkylvöistä. Vaikka männyn siemenviljelyssiemen on jonkin verran kalliimpaa, on sen käyttö tutkimusten mukaan kannattavaa myös metsäkylvössä.

Muutama viikko sitten ministeri Leppä avasi Savonlinnassa uudet Luken tilat, jossa kehitetään kuusen kasvullista lisäysmenetelmää. Kasvullinen lisäys onkin tuomassa uuden keinon metsänjalostuksen käytäntöön vientiin siemenviljelysten ohella.

Tutkimustyötä tehdään Lukessa myös sen eteen, että tulevaisuudessa voitaisiin tuottaa ”täsmäjalostettuja” taimia. Mikäpä olisikaan sen hienompaa, kuin juurikäävälle vastustuskykyinen jalostettu kuusentaimi!

Sanna Paanukoski
Neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö
Metsänjalostuksen ja siementuotannon neuvottelukunnan puheenjohtaja

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita