Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Evon tulevaisuudesta on päätettävä harkiten

Marja Kokkonen Julkaisupäivä 1.4.2021 15.46 Blogit MMM

Suomessa on jo tällä hetkellä 40 kansallispuistoa ja 41. on valmisteilla Sallaan. Jos Evolle perustettaisiin kansallispuisto, se tarkoittaisi Evon retkeilyaluekäytön loppumista ja sitä, ettei valtion maille jäisi sen jälkeen Etelä-Suomessa yhtään retkeilyaluetta. Jäljellä olisivat vain Ruunaa Lieksassa, Kylmäluoma Suomussalmella, Oulunjärvi ja Syöte.

Valtion mailla on tosin Metsähallituksen omalla päätöksellä perustettuja retkeily- ja virkistyspainotteisia alueita, mutta nekin ovat Hämeenkankaan aluetta lukuun ottamatta Pohjois-Suomessa. Aiemmin retkeilyalueina toimineet Teijo ja Hossa on jo muutettu kansallispuistoiksi.

Keskeinen ero retkeilyalueiden ja kansallispuistojen välillä on se, millaiseen toimintaan alueella tähdätään. Retkeilyalueilla toiminnan kärkenä ovat luonnossa tapahtuvat aktiviteetit ja toiminnot, kansallispuistoissa luonnonsuojelu ja elämykselliset luontokokemukset. Virkistyskäytön kysyntä on viime vuosina kasvanut, mikä myös on tärkeää huomioida.

Retkeilyalueet tarjoavat kansallispuistoon verrattuna selvästi enemmän mahdollisuuksia muun muassa metsästys- ja kalastusharrastuksiin sekä laajempien liikunta-, virkistys- ja luontotapahtumien järjestämiseen. Myös virkistys- ja matkailukäyttöä tukevien yksityisten investointien suunnittelu ja toteutus on retkeilyalueilla joustavampaa kuin luonnonsuojeluun varatulla alueella.

Myös retkeilyalueella voidaan harjoittaa monipuolista tutkimusta, ja tutkimuksen järjestämiseen on olemassa oma menettelytapansa jo metsähallituslainkin perusteella. Metsätaloutta harjoitetaan virkistyskäytön ehdoilla ja monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet jätetään metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Näissä on myös Evolla täytynyt onnistua, koska alue on saanut ympäristöministeriöltä (YM) kansallispuistokriteereilläkin erittäin korkeat pisteet.

Evoa koskevaa kansallispuistohanketta on käsitelty julkisuudessa aivan kuin päätös alueen käyttötarkoituksen muutoksesta olisi jo tehty. Näin ei kuitenkaan ole: asiasta ei ole neuvoteltu – saatikka sovittu – sen enempää ministeriöiden välillä kuin hallituksen piirissäkään. Myöskään hallitusohjelmasta ei ole tässä neuvoksi, koska kirjaus ”Laajennetaan kansallispuistoverkostoa” voi tarkoittaa joko uusien kansallispuistojen perustamista tai vanhojen, jo olemassa olevien, puistojen laajentamista. Sallan kansallispuisto on jo syntymässä hallituksen yksimielisenä esityksenä.

Aloite kansallispuiston perustamisesta Sallaan on tullut paikallisilta tahoilta. Evon osalta aloitteen tekijöinä olivat luonnonsuojelujärjestöt, Helsingin yliopisto ja Museovirasto. Erityisen aktiivinen yliopiston puolelta on ollut Lammin biologinen asema. Aloitetta vietiin pitkään eteenpäin paikallisia tahoja, aluetta hallinnoivaa Metsähallitusta ja valtion retkeilyalueista vastaavaa maa- ja metsätalousministeriötä (MMM) kuulematta.

Julkiset vetoomukset tiedekansallispuiston perustamiseksi ovat kyllä olleet tiedossa, mutta tieto YM:n Evo-kannasta tuli – MMM:n naapuriministeriölle esittämistä tiedusteluista huolimatta – esiin vasta marraskuussa pidetyn tiedotustilaisuuden myötä. Tilaisuudessa esiteltyä selvitystä ei oltu valmisteltu tai käsitelty MMM:n kanssa. Selvitys saatiin ministeriöömme tiedoksi pyydettäessä vasta viikkoja myöhemmin.

Tiedekansallispuiston valmistelussa YM käyttää luovalla tavalla työryhmää, jonka se pyysi Helsingin yliopistoa asettamaan. Työryhmässä on edustettuina paikallisia tahoja ja muita toimijoita, joita kansallispuiston perustaminen koskettaisi. Työryhmän perustamistavasta näyttää syntyneen käsitys, että kansallispuiston perustamisesta olisi jo päätetty.

Työryhmän tehtävänä on kuitenkin vasta tiedekansallispuiston valmistelun taustoittaminen sidosryhmiä ja asiantuntijoita kuulemalla sekä tiedekansallispuistokonseptia koskevan ehdotuksen tekeminen. Tässä vaiheessa valmistelua on jo käynyt ilmi, että monet paikalliset toimijat haluaisivat jatkaa Evon alueen kehittämistä retkeilyalueena.

Työryhmä valmistelee esityksensä tiukassa aikataulussa kesäkuun loppuun mennessä. Hallituksen käsittelyyn asia päätyy aikaisintaan siinä vaiheessa, kun ryhmän esitys on valmistunut.

Kansallispuiston perustaminen Evolle kaventaisi väistämättä alueen tulevia käyttömahdollisuuksia, ja asiasta tulee siksi käydä perusteellinen keskustelu ennen lopullisen päätöksen tekemistä. 

Marja Kokkonen
Evo-hanketta taustoittavan työryhmän asiantuntija,
yksikön päällikkö Metsähallituksen retkeilyalueiden ohjauksesta vastaavalla MMM:n osastolla

Lisää kommentteja

P
Pepe Forsberg 5 Kuukautta sitten - Muokattu

Evon tulevaisuus Marja Kokkkosen kirjoituksessa joko tahallaan jätetäään kertomatta, tai kirjoittaja ei ole ottanut selvää Evon alueen kokonaisuudesta. Koko Evon alueen laajuus on 22000 ha, josta valtion maita on n. 8000 ha. Kansallispuistona käyttötavan muutos koskisi vain n. 1500ha-2000ha aluetta verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Käyttötavan muutosalueella ei kalasteta, koska alueella on ollut Riista- ja kalanutkimuslaitoksen suojattuja koevesiä. Evolla tapahtuva virkistyskalastus Niemisjärvellä olisi jatkumassa sellaisenaan myös kansallispuistoksi tulon jälkeen. Metsästyksen osalta muutosalueellla ei ole kaadettu hirviä ja vaikea niitä olisi muutenkin kaataa harvan hirvikannan vuoksi. Hirviä on todettu laskennoissa olevan n. 2,5 hirveä/1000 hehtaaria kohden. Evon tiedekansallispuistossa saisi kuitenkin ajaa hirviä kaadettavaksi puiston ulkopuolelle. Aiotun kansallispuiston sisällä operoi tällä hetkellä ainoastaan yksi laajempi metsästysseura, eli Metsähallituksen oma 18 henkilön seura. Heille on valtion rahoista kustannettu alueelle hurja määrä uusia metsästystornejä, kuitenkin niin että retkeily ei olisi kuin jahdin aikana vaarallista reittien ulkopuolella.  Evon alueen maattomilla metsästäjillä on oma alueensa, mutta metsästäjiä käyttää lupia hyvin vähän. 800-1000 myytyä lupaa tarkkoittaa n. 2,5 lupaa päivässä. Eri käyttäjiä on arvioitu olevan n. 60-100, koska aluetta suosivat metsästäjät käyttävät vuodessa useampia lupia.  Valtion retkeilyalueita on vähentynyt, koska konsepti ei ole toiminut. Nykyään olemassa olevilla retkeilyalueilla esimerkiksi Syötteellä ei voida puhua enää retkeilyalueesta, koska Iso-Syötteen tunturin rinteet ovat rakennettu täyteen ja kaikki rinteen polut ovat huoltamattomia ja muuttuneet vaikeakulkuisiksi. Metsähallituksen omistama Laatumaa myy alueella tontteja. Hossan ja Teijon retkeilyalueiden muutos kansallispuistoksi on tuonut paikallistalouteen erittäin positiivisen vaikutuksen. Evo on näivettynyt retkeilyalueena niin, että jopa kalastuslupien hankintaan tarkoitettu kioski on suljettu, Evo keskuksen palveluista puhumattakaan. Kansallispuistoon on palveluja kiinnostunut toimittamaan esim. Heureka, Luomus, Ilmatietaanlaitos ja moni yrittäjä. OKM miettii Evon tiedekansallispuiston hyötyjä uudenlaisena virkistäytymis- ja opetuskeskuksena. Pedagogiset lähtökohdat koulutusputken osalta ovat vhintäänkin houkuttelevat nykytiedon valossa, Retkeilyn osalta Evon alue saisi tarvittavaa piristystä kansallispuistona. Retkeilijät Suomen suurimmalla luontoaiheisella keskustelufooorumilla "Kansallispuistot tutuiksi (175000 rekisteröitynyttä jäsentä)" ovat huomioineet Evon alueen kunnostusrahojen menevän muualle kuin Evon retkeilyrakenteisiin. Retkeilyalueet eivät ole valtion budjetissa ensisijainen kohde, vaan kansallispuistojen osalta rakenteista pidetään parempaa huolta. Nyt Evolla on vaarallisia pitkosreittejä, puuhuolto tökkii, rakenteet rapistuvat. Retkeilijöiden pelkona olevat retkeilyalueen hakkuut ovat osin jo toteutuneet, ja ei ole mukava retkeillä hakkuuaukkojen keskellä/vieressä. Alue on näivettynyt näistä syistä ja toiveissa on kansallispuistostatuksen myötä säästää Evon vielä voimissaan olevat osat. Evo tulisi saada takaisin nautinnolliseen virkistyskäyttöön ilman politikointia. Evon retkeilyalueen nykysäännöissä suositellaan leiriytymistä leiripaikkojen yhteydessä. Kansallispuistossa tämä on ehtona, muuten kuin hätätilanteissa. Evolla ei telttoja näy reiteillä muualla kuin tulipaikoilla, koska maasto monimuotoisena ei oikein sovellu muuallla oman asumuksen pystyttämiseen. Näin ollen retkeilyn osalta kansallispuisto ei rajoita nykymuodossaan olevia retkeilymahdollisuuksia. Kansallispuiston esityksen teki Kentällä in the field -ryhmä, ei luonnonsuojelujärjestöt, Helsingin yliopisto ja Museovirasto, kuten kirjoittaja väittää. Kentällä ryhmän jäsenenä ja Lammilla asuvana ihmettelen myös väitteitä ettei paikallisia olisi kuultu. Marja Kokkonen esiintyy kirjoituksessa Evo-hanketta valmistelevan työryhmän asiantuntijana. Evo on kuitenkin laaja alue ja vaatii syvetymistä sekä käyntejä paikan päällä. Lähden mielelläni  oppaaksi. Terveisin, Pepe Forsberg Retkeilijä Lammin evonkävijä, partiolaisten kummi

Vesa Vuorimaa 5 Kuukautta sitten - Muokattu

Kiitos kommentistasi Pepe Forsberg. Pahoittelut siitä, että kommenttisi julkaistiin pitkällä viiveellä. Tämä johtui julkaisujärjestelmässämme olleesta toimintavirheestä.

Terveisin Vesa Vuorimaa / MMM viestintä